Valaistusteknistä tietoutta
|
Suhtaudu valaistuskirjallisuuteen kriittisesti. AD-Luxin ideana on tarjota asiakkaille ns. parempaa, laadukkaampaa valaistusvaihtoehtoa. Olemme valaistuskirjojen antaman tiedon kanssa usein eri mieltä. Niissä ei paljon puhuta valon ja valaistuksen laatutekijöistä.
Peruskäsitteitä valosta
Lamppu = itse valolähde, esim. loistelamppu. Sano mieluummin loistelamppu kuin loisteputki.
Valaisin = valaisinrunko, jossa lamput ovat kiinni.
Valomäärä ilmoitetaan lukseissa: Ei voi koskaan sanoa, montako luksia tulee jostakin valaisimesta. Samalla tulee ilmoittaa myös silmän ja lampun välinen etäisyys. Myös se huone, jossa valaisin on vaikuttaa lopulliseen luksimäärään. Valkoiseksi maalatussa huoneessa valaisimesta tuleva valo heijastuu enemmän kuin tummaksi maalatussa ja luksimäärä on suurempi valkoisessa huoneessa. Luksimäärä riippuu pääasiassa siis etäisyydestä ja kun etäisyys lamppuun pienenee, luksimäärä kasvaa etäisyyden neliön suhteessa.
Valon väriominaisuudet
Parhaiden täysspektrilamppujen värilämpötila on n. 5500 K (Kelviniä). Lämminsävyisen valon värilämpötila on 2700 - 3000 K. Myös 4000 K:n valo on kellertävää. 5800 - 6500 K:n valo on poikkeavan sinistä. Yli 10 000 K:n valo on poikkeuksellisen sinistä. Ei ole riittävästi tutkimuksia, mitä se vaikuttaa ihmiseen, jos siinä oleskellaan vuosikausia. Silti tällaista valoa suositellaan jopa toimistovalaistukseen.
Värintoistoindeksi ilmoitetaan yleensä Ra-indeksillä. Mitä lähempänä 100:aa, sitä parempi. Viva-Liten värintoistoindeksi on yli 96. Sanotaan, että hehkulampun Ra-indeksi on 100. Silti sitä ei voi verrata täyden spektrin lampun valoon. Hehkulampun valossa ei voi nähdä värejä oikein kuten täysspektrisen päivänvalolampun valossa.
Lopulliseen paremmuuden arviointiin tarvitaan lisäksi valon spektrin tarkastelu. Täysspektrilampun valo sisältää ihanteellisessa suhteessa valon aallonpituudet. Viva-Lite on ns. täyden spektrin lamppu erotuksena ns. täysvärilampusta.
Värintoiston vähimmäisvaatimukset on esitetty uudessa eurostandardissa EN12464-1. Sen mukaan valon yleisen värintoistoindeksin tulisi olla vähintään 80 kaikissa tiloissa, joissa työskennellään tai oleskellaan jatkuvasti. Mielestäni noin huonolaatuista valoa ei tulisi tarjota lainkaan ihmisen työskentelytilan valaistukseen.
Lampussa on tehomerkinnän perässä värisävytiedot. Sävy on merkitty kolminumeroisella koodilla, joka alkaa useimmiten kahdeksalla tai yhdeksällä. Viva-Litella se on tarkkaan ottaen 955.
Samassa tilassa tulisi käyttää saman valmistajan samansävyisiä lamppuja (sama koodi).
Valotekniikan oppikirjojen mukaan koodin ensimmäisen numeron tulee olla 8 (värintoistoindeksi > 80). Mutta jos tila on taidekoulujen taideluokka, kampaamo, museo, taidegalleria, väripaino, hammaslääkärin vastaanottotila, terveyskeskusten tai sairaaloiden tutkimus-, operaatio- tai tehohoitotila tai teollisuuden väritarkastuksen, laadunvalvonnan tai lajitteluun liittyvä tila, tulisi käyttää täysvärilamppuja, joiden värikoodi alkaa numerolla 9 (yleinen värintoistoindeksi > 90).
AD-Lux suosittelee kuitenkin kaikkiin tiloihin, joissa ihmiset työskentelevät tai oleskelevat värintoistoindeksiä > 96 sekä täyden spektrin lamppua. Miksi tyytyisimme huonompaan? Täysvärilamppu ei ole niin hyvä kuin täysspektrilamppu. Tärkeätä on valita tällainen valo edellä mainittujen lisäksi varsinkin kouluihin, päiväkoteihin, kirjastoihin, toimistoihin ja yleensä kaikkialle, missä halutaan nähdä kunnolla.
Mitä enemmän täysspektristä valoa huoneeseen saadaan, sitä miellyttävämmältä se tuntuu. Näin arvioivat valotekniikan oppikirjat valon sävyä (mielestämme virheellisesti):
|
|
Lämmin
|
Neutraali
|
Viileä
|
Luksia
|
>3300 K
|
4000 K
|
> 5300
|
<500
|
Miellyttävä
|
Neutraali
|
Luonnoton
|
1500
|
Piristävä
|
Miellyttävä
|
Neutraali
|
>3000
|
Luonnoton
|
Piristävä
|
Miellyttävä
|
AD-Lux kuten myös ne, jotka työskentelevät tai oleskelevat täysspektrisessä valaistuksessa, ovat kuitenkin toista mieltä:
|
|
Hyvin lämmin
|
Lämmin
|
Neutraali, viileähkö *)
|
Viileä, kylmä
|
Luksia
|
>3300 K
|
4000 K
|
> 5500 K - 6000 K
|
>6500 K
|
<500
|
Epämiellyttävä, luonnoton
|
Epämiellyttävä, luonnoton
|
Miellyttävä, luonnollinen
|
Ei kovin luonnollinen, jopa epämiellyttävä, sininen
|
1500
|
Epämiellyttävä, luonnoton
|
Epämiellyttävä, luonnoton
|
Miellyttävä, luonnollinen, piristävä
|
Ei kovin luonnollinen, jopa epämiellyttävä, sininen, häikäisevä, kiiltoheijastuksia aiheuttava
|
>3000
|
Epämiellyttävä, luonnoton
|
Epämiellyttävä, luonnoton
|
Miellyttävä, luonnollinen, hyvin piristävä
|
Ei kovin luonnollinen, jopa epämiellyttävä, sininen, kova, piristävä, ärsyttävä, häikäisevä, kiiltoheijastuksia aiheuttava
|
*) Se, koetaanko 5500 K:n päivänvalo viileäksi, riippuu ympäristön väreistä. Jos huoneen seinät ovat valkoisia, sisustus väriköyhää, ei valo aina tunnu miellyttävältä, kuten tuskin muutkaan lamput. Päivänvalolamppu on edukseen ympäristössä, jossa käytetään paljon väripsykologisesti oikeita värejä. Täysspektrinen päivänvalolamppu näyttää nämä värit myös mahdollisimman aitoina. Tavanomaiset lamput sen sijaan vääristävät useimmat värisävyt.
Nämä arvioinnit koskevat lähinnä tiloja, jossa ihmisen tulee nähdä esim. lukea tai nähdä värejä. Ymmärrämme, että näistä voidaan olla eri mieltä. Toki esim. alle 3000 K:n kynttilänvalo voi tuntua miellyttävältä, mutta se on jo eri asia. Samoin monet valaisevat kotinsa perinteisesti lämminsävyisellä valolla - ainakin siihen saakka, kunnes ovat kokeilleet epäsuoralla tekniikalla toteutettua päivänvalovalaistusta.
Ne, jotka ovat eri mieltä, eivät ole kokeneet täysspektristä päivänvaloa omassa työ- tai kotiympäristössään.
Pintakirkkaus, luminanssi
Luku ilmoittaa, paljonko lamppu häikäisee. Mitä pienempi luku, sitä miellyttävämpää valoon on katsella. Pintakirkkaus ilmoitetaan yksikkönä cd/m2 (kandela/neliömetri). Kirkasvalolaitteissa pintakirkkaus ei saakaan olla liian suuri (yli 18 000 cd/m2), muuten syntyy kiusahäikäisyä ja jopa kipua silmiin. Valon laatua ei voi pelkästään ilmaista värintoistoindeksillä, siihen vaikuttavat useat muut seikat, esim. värilämpötila, valomäärä, valon värinättömyys jne.
Wattimäärä kertoo myös lampun pituuden
Varmista aina lampun wattimäärä, sillä se kertoo aina myös lampun pituuden. Wattimäärä on ilmoitettu lampun päädyssä. Älä koskaan luota silmämääräiseen arvioon. Samassa huoneessa voi olla eri pituisiakin lamppuja. Muutama vuosi sitten oli käytössä suurempia wattimääriä, jolloin lamput olivat myös paksumpia kuin nykyään.
Tässä yleisimmät:
- T12-lamput, paksuus 38 mm (nykyään harvinainen)
- T10-lamput, paksuus 32 mm (nykyään harvinainen)
- T8-lamput, paksuus 26 mm
Nykyinen wattimäärä (teho)
|
Vanha wattimäärä (teho)
|
Lampun pituus
|
15
|
15
|
430 mm
|
18
|
20
|
590 mm
|
30
|
30
|
900 mm
|
36
|
40
|
1200 mm
|
58
|
65
|
1500 mm
|
- T5-lamput (uusi standardi), paksuus 16 mm, lähes kaikissa uusissa loisteputkivalaisimissa käytetään näitä lamppuja.
Wattimäärä (teho)
|
Lampun pituus
|
14 ja 24
|
549 mm
|
21 ja 39
|
849 mm
|
28 ja 54
|
1149 mm
|
35, 49 ja 80
|
1449 mm
|
Hintavertailu
Paljonko kalliimpi täyden spektrin lamppu on tavalliseen loistelamppuun verrattuna? Se riippuu täysin, mihin lamppuun vertaa. Ero voi olla esim. kaksin- tai kuusinkertainen. Hinta on aina samassa suhteessa, paljonko värejä lamppu pystyy näyttämään. Mitä enemmän värejä lamppu näyttää, sitä kalliimpi se on. Toisaalta mitä enemmän värejä (aallonpituuksia) lampusta tulee, sitä hyödyllisempi se on ihmiselle ja ihmisen näkökyvylle. Lamppumme on itse asiassa todennäköisesti edullisin tapa valaista työskentelevää ihmistä mm. sen näöntarkkuutta ja värien näkemistä parantavista ominaisuuksista johtuen.
Teknillinen korkeakoulu vertaili muutama vuosi sitten loistelamppuja ja totesi suuren eron hankinta hinnoissa. Mutta sitten he ottivat huomioon kaikki valaistuskustannukset 20 vuoden ajalta. Hintaero oli lopussa mitätön 5 %. Eivätkä he ottaneet vielä huomioon loistelampun polttoikää, vaan olettivat, että kaikki loistelamput palavat 7 500 tuntia. Tutkimuksessa todettiin, että loistelampun hankintahinta on pienimpiä kustannuksia, jotka vaikuttavat valaistuksen kokonaiskustannuksiin. Sitä ei pidä koskaan tuijottaa liikaa.
|  |
