Turun vanhan kirjastotalon valaistus
|
Turun vanhan kirjastotalon remontti valmistui syksyllä 2008. Avajaisia vietettiin 19.9.2008.
Rakennushan on tyylikäs, valaistuksessa olisi kuitenkin parantamisen varaa. Osittain valaistus on parempi kuin naapurissa olevassa uudessa kirjastotalossa, osittain huonompi.
Tukholman yliopiston tutkimus täyden spektrin päivänvalolamppujen eduista olisi ollut tärkeää tietoa valaistuksesta päätettäessä. Valitettavasti se julkaistiin vasta keväällä 2008. Hyvällä tahdolla sen tuloksia olisi voitu hyödyntää kirjastossa, sillä olin kyllä tiedottanut päättäjiä ajoissa valon laadusta. Olin tiedottanut uuden kirjaston valaistuksen ongelmista hyvissä ajoin. Useimmiten vain lampputyypin vaihto olisi riittänyt. Kun kirjasto oli evakossa Julian talossa, järjestettiin siellä päivänvalokokeilu. Henkilökunta oli tyytyväinen päivänvalovalaistukseen, mutta kuten usein muulloinkin, henkilökunnan mielipidettä ei oteta huomioon. Suunnittelijat luulevat tietävänsä asiat paremmin.
Kirjaston johdolle ja päättäjille olen tiedottanut asiasta hyvissä ajoin näin: "Mielelläni annan kommentteja valaistussuunnitelmistanne veloituksetta. Kerron myös mahdollisia parannusehdotuksia. Tulen kuitenkin tekemään valaistusarvioinnin toteutuneesta valaistuksesta ja olisi hyvä, jos moitittavaa ei löytyisi. Mielestäni asiantuntemustani ei kannattaisi jättää hyödyntämättä." Neuvoni olisivat kaiken lisäksi säästäneet rahaa Turun kaupungille, mutta niistä ei oltu kiinnostuneita.
Kirjastossa on luettavana ja lainattavana Kodin valaistusoppaitani. Sen sivulla 5 kerrotaan uusista tutkimuksista, jotka puoltavat päivänvalotyyppisen valaistuksen käyttämistä. Pelkästään näiden tietojen perusteella oltaisiin saatu kirjastoon valo, jossa nähtäisiin paremmin, nähtäisiin värejä paremmin ja pystyttäisiin lukemaan nopeammin.
Valaistusoppaan sivulla 6 kerrotaan uusista tutkimuksista, joiden perusteella päivänvalossa kasvaneet lapset ovat harvemmin likinäköisiä ja heille määrätään vähemmän silmälaseja. Kirjastossa oleskelee paljon lapsia eikä varmasti olisi ollut pahitteeksi lisätä ainakin lastenosastoille päivänvalon määrää.
|
|
Aulassa on muutama häikäisevä spottivalo. Niillä on tarkoitus valaista Rettigin patsasta. Valo olisi ollut syytä suunnata paremmin patsaaseen eikä ihmisten silmiin. Osa spottivaloista on täysin tarpeettomia eivätkä ne osoita minnekään valaistavaan kohteeseen. Loistevalaisimilla olisi pystytty valaisemaan patsas häikäisemättömästi ja vähäisemmällä energian kulutuksella.
|
|
|
Yllä olevan kuvan spottivaloista tulee häiritseviä, häikäiseviä heijastuksia vitriinin lasin kautta, jolloin esilläolevien kirjojen näkyvyys heikkenee.
|
|
|
Nämä riippuvalaisimet sopivat erinomaisesti vanhan kirjaston tyyliin. Valon laatukin oli valkoista, lähes päivänvalon kaltaista. Valomäärä on melko hyvä. Taustalla olevat hyllyvalot valaisevat vain ylimmän hyllyn.
|
|
|
Hyllyvalaistus on täysin epäonnistunut. Uudessa kirjastorakennuksessa lamppu on huomattavasti ulompana ja valaisee myös alempia hyllyjä. Nämä lamput ovat liian lähellä hyllyä ja siksi ne valaisevat vain ylimpää hyllyä. Lampun värisävy on 830. Numero 8 tarkoittaa, että värintoisto on huono (Ra-indeksi yli 80), sen tulisi kirjastossa olla 96-98, jotta nähtäisiin myös värit paremmin. Luku 30 tarkoittaa, että värilämpötila on 3000 K eli yllättävän lämminsävyinen. Valo myös häikäisee epämiellyttävästi, sekä lapsia että aikuisia. Itse olisin suositellut 5500 K:n värilämpötilaa. Kattovalaisimissa lienee värilämpötilana yli 5000 K.
|
|
|
Jos kattovalaisimiin olisi saatu hieman voimakkaammat lamput, olisi hyllyvaloista voitu luopua kokonaan ja säästää melkoinen rahasumma. Jos hyllyvalot sammutettaisiin, olisi näkyvyys hyllyihin silti melko hyvä. Alahyllyihin noilla hyllyvaloilla ei ole juurikaan merkitystä.
Tämä hylly on jäänyt niin lyhyeksi, että siihen ei ollut jostakin syystä saatu lainkaan valaisinta. Tuohonkin mittaan on kyllä olemassa valaisimia.
|
|
|
Pöytävalaisimet ovat suorastaan "susia". Lamppuina 2700 K:n Megamanin Liliput (poikkeuksellisen keltainen), jollaisia ei tulisi käyttää, jos halutaan myös nähdä jotakin. Lampun valinnassa ei ole ollut asiantuntemusta. Lampun teho on täysin ala-arvoinen, 11 W. Valaisimeen ei edes mahdu suurempitehoinen lamppu, sillä tuokin lamppu jo paistaa hieman kuvun alta.
|
|
|
Pöytävalaisin sivulta kuvattuna. Lamppu on siis liian pitkä tähän valaisimeen, koska näkyy muutaman millin lampun alareunan tason alapuolella. Valaisimet ovat muuten parempia kuin uudella puolella, sillä näitä voidaan suunnata, mutta silti ne ovat kirjastokäyttöön sopimattomia.
|
|
|
Kun pöydällä on näyttöpääte, on valaisimesta ainoastaan haittaa. Jos lamppu sytytetään, se häikäisee näyttöpäätteen ääressä istuvaa. Valo tulee väärästä suunnasta, suoraan päin silmiä.
|
|
|
Pöytävalaisimet täysin tarpeettomia näyttöpäätetyössä. Se on valaistussuunnittelun paha kömmähdys. Näissä valaisimissa ei ole näkyvissä edes mitään valmistajan CE- tai FI-merkintöjä, jollainen tulisi olla vähintäänkin julkisten tilojen valaisimissa. Ei ole mitään tietoa, miten sähköturvallinen valaisin on. Jos tällaiset merkinnät ovat pöydän alla piilossa, ei niistä siellä ole mitään hyötyä.
|
|
|
Tämän tilan valaistukseen olisi paljon parempiakin keinoja kuin nämä pöytävalaisimet.
|
|
|
Pöytävalaisimesta aiheutuu inhottava häikäisy jopa kauempaakin katsottuna.
|
|
|
Pöytävalaisinta ei tässä tarvita lukemisen avuksi. Kattovalaisimien valo riittää ainakin nuorelle ihmiselle. Musta, kiiltävä pöytätaso aiheuttaa lisäksi turhan häikäisyn lampusta. Olisin käyttänyt enemmän epäsuoraa valaistusta ja jättänyt pöytävalaisimet kokonaan hankkimatta. Valaisinten tötteröjen esteettisyydestä ja tyylistä voidaan tietysti olla eri mieltä.
|
|
|
Samaa sarjaa pöytävalaisinten kanssa ovat lattiavalaisimet. Koska valon laatua ei voi parantaa laittamalla valaisimeen parempilaatuista lamppua, olisi nämäkin saanut jäädä hankkimatta tai sitten pidennetty valaisimen kupua. Jos tämä lamppu sytytetään ja istutaan lukemassa nojatuolilla, on kattovalaisimista tuleva valo usein näkökyvyn kannalta parempi kuin valaisimesta tuleva lämminsävyinen, silmiä väsyttävä ja värit vääristävä valo.
|
|
|
Kaunis, epäsuora valaistusidea kupolikatossa. Mutta miksi taas lämminsävyinen valo? Sehän vääristää katon kauniin vaalean, alkuperäisen värin. Valomäärä on lisäksi liian vähäinen. Tästäkin näkyy, että hyllyvalaisimet valaisevat pääasiassa ylintä hyllyä.
|
|
|
Kattovalaisinten valon värisävy on turhan keltaista ja poikkeaa kirjaston suurista, taustalla näkyvistä riippuvalaisimista ratkaisevasti. Takana olevan tilan valaistus näyttää raikkaalta, sen sijan kupolin alla olevan tilan valaistus näyttää tunkkaiselta. Hyvää valaistussuunnittelua olisi osoittanut, jos edes valon sävy olisi sama tämäntyyppisissä valaisimissa.
|
|
|
Yläkerran aulassa on muuten hyvä valaistusidea, mutta valon laatu olisi tullut olla päivänvaloa ja valomäärä vieläkin voimakkaampi. Silloin hyllyvaloista olisi voitu luopua kokonaan. Hyllyvalojen värisävy on keltaisempi kuin kattovalojen. Miksi?
|
|
|
Yläkerrassa on samanlaiset, tyylikkäät riippuvalaisimet kuin alakerrassa. Tässä valossa nähdään hyvin. Hyllyvalot ovat tarkoitukseensa sopimattomat, vain ylimmät hyllyt valaistuvat.
|
|
|
Keski- ja alahyllyllä on liian vähän valoa, koska valaisimen sijoitus on väärä ja valon laatu liian keltainen. Lehtien värit eivät näy aitoina.
|
|
|
Porrasvalaisimet ovat liian harvassa, jos niillä on yleensä tarkoitus valaista portaita. Runsaampi yleisvalaistus olisi riittänyt portaiden valaistukseen. Jos valaisimissa olisi valo, olisi valo saattanut jopa häikäistä.
|
|
|
Portaiden pylväiden päissä olevat valaisimet ovat turhan keltaisia. Ne olisivat alkuperäisen kauniin valkoisia päivänvalolampun valossa.
|
|
|
Eteisen spottivaloilla on tarkoitus valaista aulassa olevaa patsasta. Valon suuntaus on huono, sillä valoa suuntautuu myös patsaan ohitse, ihmisen silmiin.
|
|
|
Yllä olevien lamppujen tarkoitus on valaista tätä patsasta. Oli varmaan tarkoitus valaista myös patsaan kasvoja, jotka nyt jäävät täysin pimentoon valon huonon suuntauksen takia. Patsaan valaistukseen olisi parempiakin ja energiaystävällisempiä vaihtoehtoja.
|
|
|
WC:n valomäärä on riittävä. Valon sävy on turhan kellertävä. Peilistä ei näe kasvojen värejä kunnolla, mutta ehkä se ei niin tärkeää olekaan kirjastossa.
|
Kuvat ja teksti: Ilkka Pekanheimo, valaistussuunnittelija, EHL, AD-Lux Oy.
Kuvaus ja arviointi on tehty 19.9.2008.
|  |
