Turun uuden kaupunginkirjaston valaistus
|
Turun uusi kaupunginkirjasto avattiin yleisölle maaliskuun alussa vuonna 2007. Rakennus on herättänyt suurta ihastusta ja onhan se todella komea ja toimiva. Mutta valaistuksessa olisi yllättävän paljon parannettavaa.
Olin yhteydessä arkkitehtitoimisto JKKM:ään jo vuonna 2001. Tuolloin keskusteltiin päivänvalovalaistuksen tärkeydestä ja eduista kirjastoissa ja jätin muutaman päivänvalolampun kokeiluun.
Seuraavassa lyhyesti asioita, joita on käsitelty allekirjoittaneen ja Arkkitehtitoimiston JKKM:n arkkitehtien välisissä keskusteluissa ja sähköposteissa. Jostakin syystä näitä parhaan mahdollisen valaistuksen luomiseen liittyviä asioita ei otettu huomioon valaistuksen toteutuksessa. Syynä ei ollut hankkeen budjetti, sillä valaistusideani olisivat säästäneet Turun kaupungille selvää rahaa.
- Todettiin, että koska kirjastorakennuksesta tulee korkeatasoinen, pitäisi myös valaistuksen olla korkeatasoinen, jossa ihminen otetaan huomioon.
- Käsitykseni mukaan Turun kirjaston henkilökunta, ainakin ne, jotka osallistuivat päivänvalokokeiluun Julian kirjastotalossa, olisivat halunneet valaistuksen, jossa myös ihmisen näkökyky ja silmät otetaan huomioon ja jossa lukunopeus olisi parhaimmillaan.
- Olen tarjoutunut ilmaiseksi kommentoimaan kirjaston valaistussuunnitelmia ja kertomaan, onko niissä parantamisen varaa, kun otetaan huomioon ihmisen näöntarkkuus, ikääntyminen, vireystila, häikäisynesto, värinänpoisto, näkövammaisuus yms. seikat, jotka usein jäävät vähemmälle huomiolle.
- Helsingin kaupunginkirjasto on suurin päivänvalolamppujen kirjastokäyttäjä jo monen vuoden ajalta. Sielläkin on todettu, että täysspektrilamppu on paras ihmisen silmälle.
- Keravan kaupunginkirjaston johtaja lähetti lukuisille Keravan kaupungin työntekijöille sähköpostin: "Poikkeuksellisesti (ilman mitään omaa taloudellista höytyä) panen teille eteenpäin tämän AD-Luxin teknis-kaupallisen tiedotteen. Ihan siksi, että omat kokemukseni noista "paremmista" valoista ovat niin hyvät. Tuo valaistusopas-pdf on monelta osaltaan ajatuksia herättävä."
- Turun uudessa kirjastossa on paljon muitakin asioita, joita henkilökunta on ehdottanut, mutta turhaan. Tällaisissa suurissa urakoissa ei aina käyttäjien mielipiteitä oteta huomioon.
Nämä artikkelit liittyvät koulujen ja kirjastojen valaistukseen. Eikö siinä olevan tutkimuksen havainto, että "lukunopeus oli päivänvaloluokassa jopa 26 % suurempi", ole asia, joka tulisi ottaa huomioon kirjaston valaistuksessa.
|
|
Valon laatu on yllättävän kellertävä. Kun tiedetään, että tällaisessa valaistuksessa värit eivät näy kunnolla ja jopa lukunopeuskin on heikompi kuin laadukkaassa päivänvalovalaistuksessa, on valon laadun valinta hämmästyttävä.
|
|
|
Valon laatu verrattuna ikkunoista tulevaan aitoon päivänvaloon. Ero on kuin yöllä ja päivällä.
|
|
|
Tyylikkäät, mutta kalliit valaisimet, valon laatu kellertävää, tämän huoneen valaistus oli muutenkin turhan hämärä. Jos valaisimeen saisi laitettua päivänvalolampun, näkyisi valaisin alkuperäisen kauniin valkoisena eikä likaisen keltaisena, kuten tässä kuvassa.
|
|
|
Sinänsä kauniit valaisimet, mutta lampun valo muuttaa valkoisen valaisimen kellertäväksi. Valomäärä tässä tilassa on turhan hämärä.
|
|
|
Todella hyvä valaistusratkaisu. Valaisimet ovat laadukkaita. Valoa tulee riittävästi eikä se häikäise. Parannusehdotus: loistelamppujen tilalle asennetaan täyden spektrin päivänvalolamput, katto muuttuisi kauniin valkoiseksi, näöntarkkuus paranisi, värit näkyisivät aitoina.
|
|
|
Kirjahyllyjen yläpuolella olevat valaisimet ovat tyylikkäitä ja valaistustapa on hyvä. Ei häikäisyä. Valoa on vain liian vähän. Alimpien hyllyjen kirjoja ei näy riittävän hyvin. Ainakin näkövammaisille tämä tulee olemaan suuri ongelma. Valon laatu ei ole parasta päivänvaloa, mutta onneksi se ei ole lämminsävyistäkään valoa. Esim. 21 W:n lamppujen tilalle olisi tullut valita samanpituiset 39 W:n lamput. Nyt se ei ole enää mahdollista valaisinta vaihtamatta.
|
|
|
Lähimpänä vanhaa kirjastoa on värikäs, koko seinän taideteos. Se on valaistu valitettavasti lämminsävyisellä valolla, joka vääristää taideteoksen kauniit värit täysin. Taiteilijat olivat yhteydessä allekirjoittaneeseen ja olisivat halunneet valaista teoksensa päivänvalolampuilla. Olisi saatu värit oikein näyttävä valaistus - ilman tauluihin piirtyviä lamppujen kuvia.
|
|
|
Samoja valaisimia on runsaasti katossa. Kun silmä osuu tähän halogeenispottiin, se aiheuttaa voimakkaan häikäisyn. Normaalistihan sinne ei aikuinen katso, mutta jos ajatellaan lastenvaunuissa selällään olevaa lasta, kiinnittyy lapsen katse kirkkaimpaan valopisteeseen ja voi viipyä siinä pitkäänkin. Tästä olisi syytä varoittaa, sillä häikäisyllä on haitallisia vaikutuksia kehittyvän lapsen silmään.
|
|
|
Kun taideteosta katsellaan, heijastuu voimakas spottivalaistus taideteoksesta monestakin kohdasta ja tekee siihen valolaikkuja, joita taiteilija ei varmaan haluaisi sinne.
|
|
|
Halogeenispotit heijastuvat myös häiritsevästi, kun valo osuu vitriiniin. Näkyvyys heikkenee ja näyttelyesineen tekstiä ei pysty lukemaan kunnolla.
|
|
|
Sama valaisin häikäisee pahasti lattiassa olevien vitriinien laseista. Ehdottaisin, että paljon sähköä kuluttavat halogeenivalaisimet poistetaan ja lisätään yleisvalaistusta. Pidemmän päälle se olisi kaupungille edullisempi vaihtoehto.
|
|
|
Vitriinien valaistus on toteutettu siten, että valo tulee näyttelyesineiden alta. Tämä on selvä valaistusvirhe, kun halutaan valaista kirjoja yms. Varsinkin pimeällä tästä vitriinistä ei pystytä näkemään, että siellä onkin esillä mm. Mikael Agricolan ABC-kiria.
|
|
|
Tässä on kuva otettu salamavalolla. Tällainen kirjavitriini tulisi aina valaista siten, että kalustevalaisimet kiinnitetään vitriinin sisäpuolelle kahdelle tai neljälle sivulle siten, että valaisinten näkyminen estetään valolistalla. Vitriinin pohja ei saa olla kiiltävää materiaalia heijastusten estämiseksi. Tämän parannuksen voisi tehdä vieläkin. Samalla on syytä poistaa ainakin kirjavitriineistä opaalimuovin alla oleva valaisin.
|
|
|
Nämä vitriinit puolestaan on valaistu aivan liian vähäisellä valolla, ilmeisesti LED-valolla. Valoa ei riitä läheskään näyttämään kaikkia hyllyjä. Tähänkin olisi parempia ja edullisempiakin valaistusvaihtoehtoja.
|
|
|
Näitä pöytävalaisimia oli runsaasti. Ne ovat ko. arkkitehtitoimiston ilmeisesti erityisesti Turun kirjastoa varten suunnitellut valaisimet. Sähköturvallisuuteen liittyvät valaisinmerkinnät puuttuvat. Valaisimet saattavat aiheuttaa rauhatonta tunnelmaa. Edullisempiakin vaihtoehtoja olisi ollut. Valon määrä on erittäin vähäinen, valon laatu lämminsävyistä, tässä valossa kirjojen värikuvat eivät näy aitoina. Valo kohdistuu vain pienelle alueelle pöytää. Harva pitää kirjaa lukiessaan lainkaan kohdassa, johon valo kohdistuu, kuten tässä kuvassa. Valaisimissa on valo palamassa, vaikka sitä ei juuri huomaa. Parempi valaistusvaihtoehto: pöytävalaisimet poistetaan ja lisätään yleisvalaistusta, jolloin pöytävalaisimet tulevat täysin tarpeettomiksi. Pöytävalaisimen varjokaan ei häiritsisi, kun katsellaan suurikokoisia kirjoja.
|
|
|
Näitä neliömäisiä valaisimia oli monessa huoneessa. Tässäkin huoneessa olisi saatu merkittävästi edullisemmalla tavalla parempi valaistus: hyllyjen päälle olisi asennettu suurtehoiset loistevalaisimet osoittamaan kohti valkoista kattoa. Valoa olisi tullut enemmän nyt turhan hämärään huoneeseen eikä kattoon olisi tarvinnut upottaa valaisimia. Upotustyö ei ole koskaan halpaa. Kattoon olisi voitu maalata vaikka poutapilvinen taivas. Sinistä väriä tulisi aina olla ikkunattomissa tiloissa väripsykologisista syistä, mutta sitä ei ollut.
|
|
|
Tässä on heikkonäköisen ja näkövammaisen kauhistus: portaita on mahdoton erottaa toisistaan. Tällaiset portaat tulisi aina varustaa värikontrastiraidalla portaan reunaan. Lisäksi porrasaskelma on turhan leveä. Värikontrastiparannus tulisi tehdä pikaisesti, ennen kuin tulee ensimmäinen kompastuminen.
|
|
|
Ylimpään kerrokseen vievä porraskäytävä oli maalattu punaiseksi. Ottamatta kantaan tähän taiteelliseen yksityiskohtaan heikentää valittu väri ainakin tässä tapauksessa heikkonäköisen kulkemista portaassa. Toisella puolella seinää olisi ehdottomasti pitänyt olla myös kaide. Ehdottaisin, että seinä maalattaisiin vaaleaksi, niin näkyvyys paranisi ja tulisi enemmän valoa. Punaisesta väristä voi toki säilyttää seiniin muutamia piristäviä värialueita. Se voidaan myös säilyttää portaan etureunassa värikontrastiraitana, joka nyt kokonaan puuttuu.
|
Kuvat ja teksti: Ilkka Pekanheimo, valaistussuunnittelija, EHL, AD-Lux Oy
Tunnettu helsinkiläinen arkkitehti kirjoittaa:
Katsoin Kirjastokommentit läpi. Täytyy todeta, että on kyllä aiheellisia kommentteja. Mietityttää vaan, että missäköhän vaiheessa nuo valaisinsuunnitelmat ovat mennet metsään? Veikkaisinpa urakan loppuvaiheessa lamppuja tilattaessa, on joku urakoitsijataho päässyt "halventamaan" vähän väärällä tavalla. Tai sitten suunnittelijoille ei ole juolahtanut mieleen määritellä kunnon lamppuja.
Ilmeisesti kalustesuunnitelmien ohessa väännetyt, erikoisvalmisteiset lukulamput näytti kyllä vähän onnettomilta virityksiltä. Varmaan jostain katalogista olisi löytynyt sopivampi ja tyyppihyväksytetty malli.
Tasaharmaat portaat on kyllä aika moinen moka. En tuommoisia suunnittelisi, koska niissä tulee väistämättä ruumiita tai vähintään nyrjähtäneitä nilkkoja. Ei tarvitse olla edes kovin heikkonäköinen kun portaat aiheuttaa ongelmia. Oikeanlaisella valaistuksella tai askelman etureunaan jyrsittävillä jarruraidoilla tai vastaavilla portaat olisivat "luettavissa" helpommin.
|  |
