Päivänvalon edut kouluissa
|
Useat tutkimukset ja viimeaikaiset havainnot silmän toiminnasta puoltavat koulujen ja kaikkien työpaikkojen valaisemista täysspektrisellä päivänvalolla.
Seuraavassa muutamia USA:ssa ja Kanadassa tehtyjä tutkimuksia:
Tämä kanadalainen tutkimus käsitti neljää luokkaa. Ne valaistiin osaksi täysspektrisillä ja osaksi kylmänvalkeilla loisteputkilla. Täysspektrivalo tuntui koehenkilöistä kirkkaammalta, voimakkaammalta ja stimuloivammalta, kun taas tavallinen valaistus koettiin lämpimämpänä. Juuri oppimisen kannalta onkin tärkeää, että valaistus tuntuu piristävältä, lämmin loisteputkivalo on selvästi väsyttävämpää.
Silmä toimii parhaiten juuri täysspektrisessä valaistuksessa. Jokaisen on helppo todeta tämä lukemalla mustavalkoista tekstiä ulkona päivänvalossa ja kellertävässä loisteputki- tai hehkulamppuvalossa. Lukunopeus saattaa olla jopa 20 % suurempi täysspektrisessä valossa kuin kellertävässä valossa.
On myös havaittu, että opiskelijoiden näkemiseen liittyvä väsyminen oli pienempää ja näkötarkkuus parempi täysspektrisessä valaistuksessa kuin kylmänvalkeassa loisteputkivalaistuksessa.
Oppilaiden hermostuneisuuden ja rauhattomuuden on myös havaittu olevan vähäisempää luokkahuoneissa, jotka oli valaistu täysspektrivalolla verrattuna tavalliseen, kylmänvalkeaan loisteputkeen.
On tutkittu myös värin ja valon vaikutusta kehitysvammaisiin lapsiin ja heidän opettajiinsa kolmen viikon aikana. Luokkahuone valaistiin luonnonmukaisella valolla ja maalattiin rauhoittavalla, sinisellä värillä. Systolinen verenpaine (sekä sokeilla että näkevillä) putosi keskimäärin 20 yksikköä (esim. 120:stä 100:aan). Aggressiivinen käyttäytyminen putosi 56 prosenttiin normaalitasosta. Huolimattomuus putosi keskimäärin 23 prosenttia aikaisemmasta tasosta. Opettajat raportoivat, että ympäristö oli paljon rauhallisempi ja oppilaat pystyivät tekemään enemmän työsuorituksia loppuun.
Kanadalainen Alberta Education -tutkimuslaitos on maailmankuulu tutkimuksistaan. Mielenkiintoinen valaistustutkimus tehtiin siellä vuosina 1981-1986. Tutkimukseen osallistui 700 oppilasta kuudelta
eri luokalta. "Kontrollikoulussa" oli kylmänvalkea valaistus, perinteiset kouluvärit (tummanruskea, harmaa, valkoinen ja oranssi). "Värikoulussa" värit olivat psykodynaamiset, esim. vaaleankeltaiset (stimuloiva) seinät oppilaiden näkökentässä, vaaleansiniset (rauhoittava) seinät opettajan näkökentässä, taulut ja pöydät olivat myös siniset. "Valo/värikoulussa" käytettiin psykodynaamisia värejä ja täysspektristä. "Valokoulussa" käytettiin täyden spektrin valoa ja perinteisiä värejä. 5. luokan oppilaat "valo"- ja "valo/värikoulussa" saivat lisäksi ylimääräisen, kuitenkin vielä turvallisuuden rajoissa olleen annoksen UV-säteilyä.
Tärkeimmät tulokset olivat:
- Melu "väri/valokoulussa" oli merkittävästi pienempi kuin kontrollikoulussa.
- Täysspektrinen valo synnytti merkittävästi enemmän positiivista mielialaa oppilaissa kuin perinteinen kylmänvalkea valaistus.
- Lämpimät värit kohottivat lievästi mutta kuitenkin merkittävästi oppilaiden verenpainetta.
- 5. luokan oppilaille kehittyi huomattavasti vähemmän reikiä hampaisiin (täysspektrivalon vaikutus D-vitamiinin muodostukseen!) ja he olivat vähemmän pois koulusta.
Täysspektrivalon vaikutusta on testattu myös painijoilla, jotka opiskelivat amerikkalaisessa korkeakoulussa. Tulokset: väsyminen vähentyi merkittävästi, valppaus ja energisyyden tuntemus lisääntyi huomattavasti verrattuna perinteiseen loisteputkivalaistukseen. Aivan samoin yliopiston soutujoukkueen mielestä täysspetkrivalo heidän sisäharjoitteluhallissaan oli virkistävä, kannustava ja se tuntui lisäävän fyysistä voimaa verrattuna perinteiseen loisteputkivaloon.
Asia valon laadun merkityksestä työskentelytehoomme ja hyvinvointiimme on niin uusi, että loisteputkihankinnoista vastaavilla ei ole siitä riittävästi tietoa. Koska se myös liittyy enemmän ihmisen fysiologiaan ja psykologiaan kuin sähkötekniikkaan, on luonnollista, että monilla sähkösuunnittelijoilla ei ole koulutuksensa puolesta edellytyksiä valita oppimisen ja lapsen kehittymisen kannalta parasta valoa. Siksi koulujen valaistuksessa kiinnitetään enemmän huomiota valon määrään kuin laatuun.
Varsinkin tavanomaisten energiansäästöputkien tai pienoisloisteputkien käyttö kouluissa huolestuttaa. Tällaisen valon värijakautuman sanotaan olevan erittäin "saastunutta", kun sitä verrataan luonnon ulkovalon värijakautumaan, spektriin. Värit vaikuttavat monin eri tavoin ihmisiin. Monimutkaiseksi asian tekee se, että värit vaikuttavat eri tavoin eri ihmisiin. Siksi meidän olisi huolehdittava, että kaikille ihmisille annetaan tasapuolisesti kaikkia valon värejä.
Vaatikaamme siis parempaa valoa lapsillemme! Hyvälaatuinen valo vaikuttaa positiivisesti koululaisten fyysiseen ja psyykkiseen kehitykseen ja oppimiskykyyn. Ja sitä kautta koko kansakuntamme henkisiin voimavaroihin. On kyse lastemme ja sitä kautta koko maamme henkisestä pääomasta.
Suosittelenkin ottamaan luonnonmukaisen keinovalon käyttöön kaikissa Suomen kouluissa, kodeissa ja työpaikoilla. Jos täysspektrinen keinovalo olisi keksitty ensimmäiseksi, ei ehkä olisi tarvinnut keksiä hehkulamppuja tai halogeenivaloja, koska ne olisivat merkinneet taantumista. Nykyään suositaan monessa asiassa luonnonmukaisuutta, miksei valaistuksessakin.
Ilkka Pekanheimo, valaistussuunnittelija, EHL
AD-Lux Oy, Brahenkatu 12, 20100 TURKU
puh. 0400 221 421 ilkka.pekanheimo@adlux.fi
| 
