Kirkon ja seurakuntatalon valaistus
|
|
|
|
Kirkon aula. Valon sävy kellertävä. Valo värjää kauniin valkoisen katon likaisen keltaiseksi. Parannusehdotus: nykyiset lamput korvataan päivänvalolampuilla. Valo olisi tällöin saman väristä kuin ikkunoista tuleva valo.
|
Kirkkosaliin tulee ylhäältä ja sivuilta kaunista, aitoa päivänvaloa. On sääli, että katosta riippuvista valaisimista tuleva valo on kellertävää. Se ei soinnu yhteen kauniin ulkovalon kanssa. Tällaiset eri korkeuksille ripustetut valaisimet luovat myös rauhattoman tunnelman kirkkoon.
|
|
|
|
Päivällä kirkossa saatetaan nähdä hyvin pelkästään ikkunoista tulevan päivänvalon avulla. Kuvasta huomataan, että viidestä tummemmasta valaisimesta on lamppu sammunut. Tällainen valaisin on alkuperäisen värinen, muut valaisimet sävyttyvät luonnottoman kellertäviksi.
|
Valaisimessa on 120 tai 150 W:n lamppu. Sen voisi todennäköisesti korvata 23 W:n päivänvaloenergiansäästölampulla. Energiaa säästyisi merkittävästi. Ainakin kannattaisi kokeilla. Päivänvalolampun valossa valaisimen vaalea heijastin näyttäisi vaalealta eikä kellertävältä, kuten nykyisessä valaistuksessa.
|
Tässä on esimerkkejä tyypillisen kirkon valaistuksesta. Kirkoissa pyritään valaistuksen avulla tunnelmaan, jonka mahdollisimman moni voisi kokea hartauden harjoitukseensa sopivana.
Eräät värit ovat ns. liturgisia värejä, joilla on oma symbolinen merkityksensä. Näitä, kuten ei muitakaan värejä ei saisi vääristää valaistuksella. Jos käytetään tyypillistä, lämmisävyistä valaistusta, muuttuu esim. sininen väri violetiksi ja punainen oranssiksi. Itse asiassa kaikki värit vääristyvät.
Valaistuksella pyritään korostamaan sakraalitilassa tapahtuvien toimitusten arvokkaimpia kohteita, mutta silti tulee muistaa, että kaikkialla valaistuksen tulee riittää tekstin lukemiseen. Siksi myös valon laadulla on suuri merkitys, jopa suurempi kuin valon määrällä. Mitä enemmän ihmisen silmät vanhenevat, sitä heikommin nähdään hehkulampun kellertävässä valaistuksessa. Sen sijaan päivänvalovalaistuksessa nähtäisiin pienemmälläkin valon määrällä hyvin.
Kirkoissa on erittäin vaikuttavaa, jos sinne saadaan ikkunoista tuotua aitoa päivänvaloa. Koska usein valaisimissa käytetään lämminsävyistä valoa, pilataan tämä kaunis päivänvalovaikutus valolla, joka jopa riitelee aidon päivänvalon kanssa. Siksi kannattaisi kokeilla päivänvalolamppuja tällaisissa tiloissa. Huomataan, että ikkunoista sisälle tulevan päivänvalon ja sisällä olevan keinotekoisen päivänvalon yhteisvaikutus on miellyttävä. Monista tuntuu, kuin ulkoa tuleva valo jatkuisi samankaltaisena myös sisällä. Keinotekoisen päivänvalon tulisi kuitenkin olla värisävyltään n. 5500 Kelviniä. Korkeampi värilämpötila antaa liian sinertävän ja kovan valon vaikutelman.
Kirkon valaistusta halutaan usein himmentää. Edullisin himmennyskeino on laittaa valaisimet syttymään ja sammumaan eri sarjoissa. Esim. kirkon etuosassa tarvitaan usein enemmän valoa, jossa kuoro esiintyy.
Tunnelmallisin himmennyskeino on sytyttää aidot kynttilät ja sammuttaa muut valot. Ne ovat aina tunnelmallisempi valaistustapa kuin mikään himmennetty keinovalo.
Mikään valaisin ei saa häikäistä. Varsinkin vanhukset kärsivät häikäisystä merkittävästi enemmän kuin nuoret. Häikäisevät valaisimet tulee poistaa tai valo suunnata siten, ettei se enää häikäise. Usein saarnatuolissa on lukuvalaisin, joka kuitenkin häikäisee kirkossa istujien silmään. Tämä kannattaa tarkistaa aika ajoin. Usein valaisimen suuntaaminen poistaa häikäisyn täysin.
| 
