Työvalaistus Valaistusartikkelit Lamput Valaisimet Välkynnänpoisto Kirkasvalo Aikaerorasitus

Vedenpuhdistus Juomavesi Juomavesiautomaatit

Ilmanpuhdistus Ilmanpuhdistajat Tupakointitilat

Ilmanjäähdytys Ilmanjäähdyttäjät ja -viilentäjät

Ergonomia Työtuolit  Selkätuet Näköergonomia (pdf)

Toimistotuotteet Selailutelineet Arkistointi

Anatomia T-paidat, kuvataulut havaintomallit

Lahjakortit

 

 

 

 

Brahenkatu 12

20100 TURKU

puh. (02) 517 0300

faksi (02) 517 0366

 

Laadukas valaistus = hyötyvalaistus

 

Hyötyvalaistukseen kuuluu monia valaistusympäristöämme parantavia asioita. USA:ssa sitä kutsutaan nimellä "High benefit lighting". The National Lighting Bureau (NLB) on siellä erikoistunut valistamaan valaistuksesta päättäviä henkilöitä, miten valaistus auttaa tekemään tuottavaa työtä. 

 

 

Eri lamppujen hankintahinnat: vasemmalla tavanomainen loistelamppu, keskellä ns. "täysvärilamppu", oikealla täysspektrilamppu..	Eri lamppujen todelliset hinnat esim. 10-20 vuoden kuluttua: vasemmalla tavanomainen loistelamppu, keskellä ns. "täysvärilamppu", oikealla täysspektrilamppu..

 

 

Lampun kokonaishintaa määrättäessä on otettava huomioon kaikki kustannukset usean vuoden ajalta. Tärkein tekijä on lampusta tulevan valon vaikutus näkösuoritukseen ja sitä kautta tuottavuuteen. Huonolla lampulla vaikutus on negatiivinen, hyvällä positiivinen.

 

Lampun kokonaishintaa on vaikea sanoa tarkasti, koska lopullinen hinta 10 - 20 vuoden kuluttua riippuu ratkaisevasti työn laadusta ja vaativuudesta. Ylläolevassa pylväikössä on kuitenkin yksi esimerkki, millaiseksi lampun todellinen hinta saattaa muodostua.

 

Täysspektrilampun hinta saattaa olla hankintahetkellä kallein, mutta 10 - 20 vuoden kuluttua edullisin, koska se on vaikuttanut positiivisesti tuottavuuteen. Täysspektrilamppujen hintataso on kuitenkin viime aikoina alentunut. Tavallisen loistelampun loppuhinta voisi olla yhtä hyvin useita kertoja kalliimpi kuin pylväikössä mainittu, jos se aiheuttaa runsaasti töistä poissaoloja.

 

Mitä enemmän värejä lampun valo näyttää, sitä kalliimpi sen hankintahinta on, mutta sitä hyödyllisempi se on ihmiselle. Laadukkaan lampun valmistaminen on huomattavasti kalliimpaa kuin tavanomaisen lampun. Pelkästään lampun kvartsilasi maksaa jo yli dollarin kappaleelta. Sen sijaan halvan lampun tuotantokustannukset ovat jo paljon alle dollarin ja käytetään aina halpaa, tavallista lasia.

 

 

 

 

 

Täysspektrivalossa on enemmän sinistä kuin normaalissa keinovalossa (A). Tutkimuksissa on havaittu, että silmän pupilli pienenee tällaisessa valossa (B). Pupillin pienetessä reunimmaiset valonsäteet poistuvat ja silmän verkkokalvolle piirtyvän kuvan laatu ja samalla näöntarkkuus paranevat. Sama idea on kamerassa.

 

Kyseessä on ns. skotooppinen, sauvasoluja hyödyntävä valo. Tulos perustuu Sam Bermanin tutkimuksiin Kalifornian yliopistossa. Ko. tutkimuksesta kerrotaan lisää toisaalla näillä sivuilla.

 

USA:ssa tämä tutkimustulos hyödynnetään energian säästöön. Kun siirrytään skotooppiseen valoon, voidaan vähentää valomäärää n. 30 %:lla näkösuorituksen heikentymättä.

 

Suomessa suosittelemme, että valonmäärää ei vähennetä, muuten vireystila saattaa heiketä.

 

Päivänvalon spektri kesällä klo 10-14 suuren puun varjossa. Värilämpötila 5500 K, värintoistoindeksi 100. Värit näkyvät erinomaisesti, lukeminen on helppoa.	Täysspektrisen päivänvalolampun spektri. Värilämpötila 5500 K, värintoistoindeksi 100. Värit näkyvät erinomaisesti, lukeminen on helppoa myös vanhemmilla silmillä.	Tyypillisen 3-huippuisen loistelampun spektri. Samanlaista myydään jopa päivänvalon nimisenä marketeissa. Värilämpötila 2700 - 8000 K, värintoistoindeksi 50-80 K. Värit vääristyvät täysin, lukeminen on sitä vaikeampaa, mitä vanhempi ihminen on.	Hehkulampun spektri. Värilämpötila n. 2700 K, värintoistoindeksi 100, mutta se ei ole vertailukelpoinen päivänvalon vastaavan kanssa. Värit vääristyvät täysin, lukeminen on sitä vaikeampaa, mitä vanhempi ihminen on.

 

 

 

Tässä linkissä on runsaasti tuottavuuteen liittyviä englanninkielisiä valaistusartikkeleita.