Täysspektrinen loistevalo aikaansaa D-vitamiinin muodostusta vain, jos
|
- jos valoa on riittävästi (valonlähteen etäisyys ihosta sopiva) ja
- jos lamppu on avoimessa valaisimessa (ei muovikupua eikä -paneelia)
Suomessa on suuri joukko lääkäreitä ja hammaslääkäreitä, jotka ovat työskennelleet yli 20 vuotta täysspektrisessä päivänvalossa. Jos lamput ovat olleet valokatossa, n. 20-40 cm pään yläpuolella, on valomäärä saattanut kohota esim. 3 000 - 5 000 luksiin.
Useissa ulkomaisissa tutkimuksissa on osoitettu, että täysspektrinen valo, jossa on pieni, turvallinen määrä UV-B-säteilyä, pystyy muodostamaan D-vitamiinia iholla. Vielä ei kuitenkaan tiedetä tarkkaan, kuinka suuri valomäärä riittäisi tähän tarkoitukseen normaalin työpäivän aikana. Eri tutkimuksissa on esiintynyt esim. 3 000 - 5 000 luksin valomääriä.
Em. tutkimuksiin perustuen voidaan olettaa, että D-vitamiinia tulisi riittävästi, jos 3000 luxia Viva-Lite-valoa saisi vaikuttaa molempiin käsiin kyynärtaipeisiin saakka n. 30 minuutin ajan, jos ihotyyppi on vaalea. Tummaihoisilla vaikutusaika on taas pidempi. Esim. yksi 24 W:n Viva-Lite 20 cm:n etäisyydellä saattaisi riittää tai 14 W:n lamppu 15 cm:n etäisyydellä. Mutta tutkimusta tarvittaisiin lisää.
D-vitamiinia on tutkittu myös Tampereen yliopiston anatomian laitoksella prof. Pentti Tuohimaan johdolla.
Elimistöön varastoituvaa D-vitamiinia muodostuu ihon pinnalla ultraviolettisäteilyn vaikutuksesta. Vain kesällä D-vitamiinia saadaan tarpeeksi auringonvalosta. Talvella D-vitamiinin tärkein lähde on ravinto. Tosin tärkeää D3-vitamiinia ei aina saada riittävästi edes ravinnosta.
Yllättävä D-vitamiinin puute
Noin 50 % suomalaisista miehistä kärsii talvella D-vitamiinin puutteesta. Tiedetään, että myös naisten joukossa on ryhmiä, joilla on D-vitamiinin puutosta.
Prof. Tuohimaan mukaan olisi yksinkertaisinta, jos voisimme saada D-vitamiinin myös talvisin luonnonmukaisella tavalla, valon avulla. Valon avulla tuotettu D-vitamiini ei voi koskaan aiheuttaa yliannostusta. Ravinnon mukana saatavan D-vitamiinin riskinä on yliannostuksen mahdollisuus, joskin se on normaalisti pieni.
D-vitamiinin lisääminen ravintoon ei ole täysin riskitöntä
Heli Viljakaisen 23.5.2008 tarkastettavan väitöskirjan mukaan suomalaisten D-vitamiinin saanti on edelleenkin riittämätöntä.
Heli Viljakainen suosittelee nykyistä enemmän D-vitamiinilla täydennettyjen elintarvikkeiden suunnittelua. Yliannostuksen riski on olemassa, mutta se on kuitenkin pieni. Joku yksilö voi olla näiden tuotteiden suurkuluttaja. Tässä on lisätietoja yliannostuksen riskistä. Säännöllinen, yli 50 mikrogramman päivittäinen annostus aiheuttaa kalsiumin kertymistä pehmytkudoksiin. D-vitamiinimyrkytyksessä munuaisten toiminta heikentyy, vaarana on jopa kuolema. Turvallisinta olisi saada D-vitamiini auringon valosta tai täyden spektrin päivänvalolampuista.
D-vitamiinin puute lisää syöpäriskiä
D-vitamiinin puute lisää eturauhassyöpäriskiä prof. Tuohimaan tutkimusten mukaan. Myös rintasyöpä ja paksusuolen syöpä kuuluvat niihin syöpäryhmiin, joiden riskiä kasvattaa D-vitamiinin puute.
Tummaihoisten iholla ei D-vitamiinia muodostu yhtä helposti kuin vaalealla iholla. Siksi esim. Suomeen muuttaneilla tummaihoisilla onkin muuta väestöä enemmän mm. eturauhas-, rinta- ja ihosyöpää.
Prof. Tuohimaan mukaan eturauhas- ja rintasyövän yleistyminen johtuu ympäristöstämme - ainakin osittain. Viimeisten vuosikymmenien aikana keinovalomme laatu on muuttunut ratkaisevasti huonompaan suuntaan. Tavanomaisesta keinovalosta puuttuu useita aallonpituuksia, joita useat tutkijat pitävät tärkeinä elolliselle luonnolle. Pelkästään eturauhassyöpään sairastuu Suomessa vuosittain jo 3000 henkeä. n. 10 vuotta sitten tämä määrä oli n. 1500. Yksiselitteistä syytä tähän ei ole löydetty.
Auringon UV-säteilyn avulla D-vitamiinin tarve voidaan tyydyttää. Auringonvalo aiheuttaa toki myös ihosyöpää, mutta vain, kun iho palaa toistuvasti. D-vitamiinin muodostumiseen ei tarvita ihon palamista eikä ruskettumista. D-vitamiinin muodostukseen tarvittavan UV-määrän ei vielä katsota riittävän ihosyövän muodostukseen eikä se rusketa ihoa.
Täysspektrisestä loistevalosta jonkin verran D-vitamiinia
Tampereen yliopistolla havaittiin, että täysspektrisestä loistevalosta todella tulee pieniä määriä UV-B-säteilyä, joka on edellytyksenä D-vitamiinin muodostukselle. Tutkimuksen 1) mukaan D-vitamiinin lisäys oli pieni mutta lupaava. Vaikuttaa, että täysspektriset lamput eivät kuitenkaan voi yksin poistaa D-vitamiinin puutetta Pohjoismaissa syövänestoa ajatellen, mutta niitä voitaisiin käyttää tukihoitona D-vitamiinin lisäämisessä.
Täysspektristä valoa avuksi näkemiseen
Täysspektrisiä llamppuja myydään ensisijaisesti näöntarkkuutta parantamaan, värien oikeaan näkemiseen (joka on oleellisen tärkeää mm. hammashoidossa ja potilaiden ihonvärin näkemisessä) sekä työympäristön parantamiseen. Valomäärän lisäyksestä saattaa olla seurauksena myös työvireyden ja työtehon lisääntyminen.
Syntyykö terveysriski tietämättömyydestä?
Viime aikoina esim. terveyskeskuksissa on rahan puutteesta ja tietämättömyydestä vaihdettu täysspektristen lamppujen tilalle tavalliset loistelamput. Teoriassa tästä on saattanut lisätä terveysriskiä. Kuka ottaa tästä vastuun?
1) VITAMIN D AND PROSTATE CANCER
P. Tuohimaa A. Lyakhovitch, N. Aksenov, P. Pennanen, H. Syvälä, Y.R. Lou, M. Ahonen,T. Hasan*, P. Pasanen, M. Bläuer, T. Manninen, S. Miettinen, P. Vilja, T. Ylikomi. Journal of Steroid Biochemistry & Molecular Biology 76 (2001) 125-134.
Lisätietoja:
AD-Lux Oy
Yhteyshenkilö: Ilkka Pekanheimo
Puh. (02) 517 0300, 0400 221421
E-mail adlux @adlux.fi
| 
