Aalto-yliopiston Sähkötekniikan korkeakoulun Valaistusyksikkö on julkaissut tämän oppaan v. 2011:
Lamppuopas
Opas hehkulamppujen korvaamiseksi
Tuon lamppuoppaan avulla ei kuitenkaan pysty valitsemaan sellaista pienloistelamppua tai muutakaan lamppua, jonka valossa myös näkisi kunnolla, eikä se ole varmaan ollut oppaan tarkoituksenakaan.
Valon spektriin eikä silmän näköominaisuuksiin ei ole kiinnitetty huomiota, koska opas on valotekninen. Spektri vaikuttaa kuitenkin ratkaisevasti siihen, miten hyvin valossa nähdään. Lamppuopas sisältää erinomaista tietoa valotekniikasta. Kuuluuko silmän toiminnan huomioon ottaminen jollekin terveysalan oppilaitokselle tai Työterveyslaitokselle. Tai AD-Luxille?
|
|
|
Viva-Lite-lampun spektri on jatkuva, kaikki aallonpituudet (värit) näkyvät.
|
Tavallisen päivänvalolampun tai lämminsävyisen loistelampun (3-band) spektri on epäjatkuva. Kohdissa, missä Viva-Litessa näkyy värejä, on vain tummaa.
|
Energiansäästölamppu (A-energialuokka) vai näöntarkkuutta parantava, energiaa säästävä pienloistelamppu (B-energialuokka)?
Asetuksen mukaan ilmausta energiansäästölamppu saa käyttää ainoastaan, jos lamppu kuuluu A-energialuokkaan.
Täyden spektrin pienloistelamput kuuluvat aina B-luokkaan spektrin rakenteesta johtuen. Jos otetaan huomioon myös valon laadun vaikutus näkökykyyn ja näöntarkkuuteen, kuuluisivat ne selkeästi A-luokkaan. Saahan täyden spektrin päivänvaloa olla jopa 30 % vähemmän ja silti siinä nähdään ainakin yhtä hyvin kuin minkä tahansa A-luokan lampun valossa.
Valon värisävy
Yli 5300 K valo kylmää (sinertävää).
AD-Lux: 5500 K:n täyden spektrin päivänvalolampun valoa voi kuvata puhtaan valkoiseksi. Jos kyseessä ei ole täyden spektrin lamppu, saattaa valo olla sinertävääkin spektrin rakenteesta riippuen. Ainakin jo 6500 K on selvästi sinertävää. Oppaassa sanotaan myös näin: Päivänvalo on kylmähköä, valkoista valoa, jonka värilämpötila on noin 5000 - 5500 K.
Hinta
Lamppujen hinnat ovat 3-20 €.
AD-Lux: Tällä hinnalla saa lampun, jonka valossa ei nähdä kunnolla ja jota ei ehkä olisi kannattanut ostaa lainkaan. Halvat lamput myös syttyvät hitaammin ja niiden elinikä on yleensä myös lyhyempi. Täyden spektrin 5500 K:n päivänvalolamppujen hinnat ovat yli 20 €.
Alla vasemmalla on yksi yleisimmistä energiansäästölampuista. Sen valossa on vaikea lukea ja nähdä värejä oikein. Oikealla olevan Viva-Lite-lampun valossa nähdään kuten ulkoa tulevassa päivänvalossa.
Lumenit, wattimäärä vai spektri?
Lamppu valitaan valovirran eikä sähkötehon perusteella, jotta saadaan haluttu valaistustulos.
AD-Lux: Asia ei ole kuitenkaan näin yksinkertainen. Kun ostat marketista riittävän suurilumenisen energiansäästölampun, saatat huomata, että et näekään tässä valossa hyvin. Se johtuu energiansäästölampun valon spektristä ja värisävystä. Valon spektrin tulisi olla tärkeämpi valintaperuste kuin lumeneiden. Lamppu hankitaan siksi, että sen valossa nähtäisiin.
Jos lampun valossa halutaan nähdä hyvin, valitaan lamppu spektrin jatkuvuuden perusteella. Eri ikäiset ihmiset näkevät valossa eri tavoin. Jos kokemuksen mukaan on havaittu, että esim. 18 W:n Viva-Lite-lampun valossa nähdään hyvin, valitaan lamppu sähkötehon perusteella. Siihen ei tietoa lumeneista tarvita. Tärkein valintaperuste on siis se, miten hyvin valossa nähdään ja sen näkee vain kokeilemalla. Sellaista mittaria ei ole kehitetty, joka toimisi kuten ihmissilmä. 18 W:n Viva-Litessa on 800 lumenia, 25 W:n Viva-Litessa 1200 lumenia. Lue lisää.
Monet kokeilevat täyden spektrin päivänvaloa ja huomaavat, että sillä kannattaisikin valaista koko koti ja työpaikka. Mitä enemmän päivänvaloa saat sisälle, sitä miellyttävämmältä valo tuntuu - aivan kuten ulkonakin.
Suosittelemme, että ostat valaisimeesi niin suuren energiansäästölampun kuin siihen mahtuu. Suosituimmat ovat 18 ja 25 W, Lokki-valaisimeen jopa 32 W. Lamppu ei saa näkyä valaisimesta, muuten se häikäisee.
Halogeenilamput
Halogeenilampulla kannattaa kuitenkin varmistaa, ettei halogeenilampun teho ole liian suuri valaisimeen. Liian suuri teho voi aiheuttaa palovaaran.
Halogeenilampun energiatehokkuus on kuitenkin huomattavasti alempi kuin pienloistelampun ja ledilampun, minkä vuoksi ne saattavat myöhemmin poistua myynnistä, jos energiatehokkuusvaatimuksia päätetään kiristää entisestään.
AD-Lux: Kaikki eivät ole vielä oivaltaneet, että halogeenilamputkin poistuvat markkinoilta suurimmista tehoista alkaen, nehän kuuluvat hehkulamppujen ryhmään. Enää ei kannata sijoittaa rahaa halogeenilamppuihin, vaikka niitä nyt saisikin poistotarjouksissa edullisesti. Jo pienitehoiset halogeenilamput ovat palovaarallisen kuumia. Koska niiden värilämpötila on usein alhainen, niiden valossa ei myöskään nähdä hyvin.
Värintoistoindeksi
Ra-indeksi ilmoitetaan lukuarvona 0-100, missä suurempi arvo tarkoittaa parempaa värintoistokykyä. Hehkulampun ja halogeenilampun Ra-indeksi on 100.
AD-Lux: Vaikka näiden lamppujen Ra on 100, niiden värintoistokyky on ala-arvoinen, koska keltainen sävy muuttaa kaikki värit: sininen muuttuu violetiksi, punainen oranssiksi. Voiko siis tavallisen hehku- ja halogeenilampun värintoistokyky olla hyvä? Ei. Hehkulampun värintoisto on siksi hyvä, koska sitä verrataan toiseen samanlaiseen kellertävään valoon. Mitä järkeä tässä on? Päivänvaloonhan sitä tulisi verrata. Mutta tällöin hehkulamppu saisi heikon arvosanan.
Joillakin lampuilla arvo voi olla tämän alle (80), joten kannattaa varmistaa, että lampun Ra-indeksi on noin 80.
AD-Lux: On ihmisen aliarvioimista, jos hänelle tarjotaan Ra 80:n valoa. Ihminen on paremman valon arvoinen ja suosittelemmekin aina vähintään Ra 95:n värintoistoa.
Elinikä
Pienloistelamppujen elinikä (h) on 6000 h - 20 000 h. Valmistajat voivat antaa hyvälaatuisille lampuille edellä mainittuja tiukempia vaatimuksia, esimerkiksi elinikä voi olla 12 000 h.
AD-Lux: Tuntimäärän edestä puuttuu sana ”keskimäärin”.
Ledilamppu soveltuu muita lamppuja paremmin lukuvaloksi, koska se kohdistaa valon pienemmälle alueelle.
AD-Lux: Valon kohdistettavuudella ei ole mitään tekemistä lukuvaloksi soveltuvuuden kanssa. Useimmat ledit ovat lämminsävyisiä, joten näöntarkkuus ei ole hyvä.
Elohopea
Elohopea on pienloistelampuissa kaasumaisessa olomuodossa lampun ollessa lämmin. Lampun rikkoutuessa elohopeakaasua pääsee huoneilmaan. Kaasuna sisään hengitettynä elohopea on suurempi terveydellinen riski kuin nestemäisenä. Altistumisen täytyy kuitenkin olla jatkuvaa, jotta lämpimän pienloistelampun rikkoutuessa vapautuva elohopeamäärä olisi terveydelle haitallinen. Lampun rikkoutumisriskiä voi vähentää esimerkiksi suljetuilla valaisimilla.
AD-Lux: Aivan oikein. Jos lamppu rikkoutuu kylmänä, ei siitä tämän mukaan ole haittaa terveydelle. Jos lamppu rikkoutuu lämpimänä, vapautuu elohopeahöyryä, yhdestä lampusta kuitenkin vain hyvin vähän.
Kuumana rikkoutuminen on kuitenkin hyvin harvinaista. Arvioimme, että kylmänä lamppuja rikkoutuu ainakin sata kertaa useammin.
Elohopeaa pienloistelampuissa on yllättävän vähän. Tarvitaan yli 100 lamppua, että päästään yhden kuumemittarin elohopeaamäärään.
Lamppujen elohopeamäärä on alentunut merkittävästi vuoden 1980 jälkeen.
Kalojen elohopeapitoisuuksille on asetettu seuraavat raja-arvot
- 1 mg/ kg hauki, ankerias, puna-ahven ja tonnikala
- 0,5 mg/kg muut kalat
Viva-Lite-lampuissa on elohopeaa tehosta riippuen 2 - 4 mg, yleisimmissä 2 mg. Halvoissa energiansäästölampuissa elohopeaa on usein enemmän.
|
