Yrityksen tai laitoksen valaistuksen
|
laadunhallintajärjestelmä ja laatukäsikirja
|
Kirjoittaja: valaistussuunnittelija Ilkka Pekanheimo, AD-Lux Oy
|
Olen tutustunut useiden yritysten laatujärjestelmiin ja laatukäsikirjoihin. Usein luullaan, että se on valaistuksen osalta kunnossa, mutta se ei välttämättä olekaan. Uskon, että yli 95 %:ssa yrityksistä laatukäsikirja valaistuksen osalta on puutteellinen, lähes mitään sanomaton ja yrityksen valaistus on sen mukainen.
Esimerkkejä laatukäsikirjojen tekstistä:
- Erään kunnan vanhustenhuolto
- "Huoneiden valaistuksen tulee olla riittävä, myös yöaikainen valaistus tulee huomioida"
- Kommentti: Tulee määritellä tarkemmin, mikä on riittävä. Miten yöaikainen valaistus huomioidaan? Täysin puutteellinen ohje, se ei anna mitään ohjeita.
- Erään yrityksen koulutuksen järjestämisen laatukäsikirjassa sanotaan:
- "Koulutustilojen tulee olla siistit, hyvin valaistut ja tarkoitukseen soveltuvat."
- Kommentti: Mitä tarkoitetaan hyvällä valaistuksella, yrityksellä tuskin on tästä mitään tietoa, tämän on vain tyypillistä sanahelinää.
- Muuta laatukäsikirjan tekstiä:
- "Hyvä valaistus on edellytys tehokkaalle työskentelylle, siisteyden ylläpitämiselle ja turvallisuudelle.
- Kommentti: millainen on hyvä valaistus?
- Työtapaturmien vähentämisohjeita: yksi ohje muiden joukossa: "riittävä valaistus".
- Kommentti: mikä on riittävä valaistus? Laatukäsikirjan tulee nimenomaan neuvoa, miten valaistus järjestetään.
- Poimintoja eräästä laatukäsikirjasta, jossa on jo vähän monisanaisemmin käsitelty valaistusta:
- Valoisana vuorokauden- ja vuodenaikana saattaa syntyä ongelmia ulkopuolisen valon häikäisystä tai varjosta, kun taas yöllä ja pimeänä vuoden aikana tarvitaan usein keinotekoista lisävaloa. Riittämätön valaistus edesauttaa virheiden tapahtumista ja lisää työn suorittamiseen tarvittavaa aikaa. Puutteellisen valaistuksen aiheuttamien virheiden syntymistä voidaan vähentää, huolehtimalla työtilojen riittävästä yleisvalaistuksesta ja käyttämällä lisävalaistusta vaativissa töissä kohdevalaistusta.
- Kommentti: hyviä asioita, mutta tarkempi määrittely puuttuu. Millaista lisävaloa tarvitaan, mikä on riittämätön ja puutteellinen valaistus, mikä on riittävä yleisvalaistus, miten kohdevalaistus järjestetään?
Ainakin nämä asiat pitäisi ottaa huomioon laatukäsikirjassa:
|
Häikäisyn ja heijastumien estäminen
- Häikäisyä ei saa esiintyä. Jos jokin lamppu häikäisee, tulee se poistaa välittömästi. Kun katsotaan lamppuun 15 sekuntia ja silmään jää lampusta näkösuoritusta häiritsevä jälkikuva, häikäisee lamppu liikaa.
- Vältä heijastumia. Näyttöpäätteen kuvaruudulle ei saa heijastua loistevalaisimen kuvaa. Jos heijastuu, tulee heijastus poistaa joko valaisinta suuntaamalla, hankkimalla pienluminanssiritilä valaisimeen tai suuntaamalla näyttöpäätettä.
- Kiiltokuvastuminen esim. papereista ei saa häiritä työskentelyä. Parantamalla valon laatua myös kiiltokuvastuminen vähenee.
- Täyden spektrin päivänvalolampun valo häikäisee selvästi vähemmän kuin lämminsävyisen lampun valo.
- Epäsuoraa valaistusta tai suoran ja epäsuoran yhdistelmää tulee suosia.
Valon laatu
- Suosi päivänvalon kaltaista valoa. Varsinkin jos yrityksessä on ikääntyneitä työntekijöitä, tulee tällöin muuttaa valon laatu huonon värintoiston omaavasta lampun valosta täyden spektrin lamppun valoon, jonka värintoisto on yli 96. Värintoistoltaan alle 90 (Ra) olevia lamppuja ei tule sallia. Valon värilämpötila tulee korottaa 2700 - 4000:sta kelvinistä (K) mahdollisuuksien mukaan n. 5500 K:iin loistelamput vaihtamalla. Tämä vastaa keskipäivän päivänvaloa ja sitä pidetään ihmisen silmän kannalta ihanteellisena valona. Pyritään välttämään yli 6000 K:n värilämpötilaa, monet kokevat sen liian sinisenä. Keskipäivän päivänvaloa matkivaa valaistusta tulee tarvittaessa kokeilla ja antaa henkilökunnan huomata ero värien näkemisessä ja näöntarkkuudessa. Ei ole riittävästi tutkimuksia, miten yli 10 000 K:n valo vaikuttaa ihmiseen vuosien kuluessa. Silti tällaista saatetaan suositella jopa toimistovalaistukseen.
- Kellertävä valo väsyttää. Se kuvastaakin esim. auringonlaskua ja on omiaan virittämään ihmisen unten maille. Lämminsävyinen valo myös suurentaa silmän pupillia, vaikka valomäärä olisi sama kuin päivänvaloa matkivassa valaistuksessa. Tällöin näöntarkkuus heikkenee.
- Miksi kellertävää valoa (varsinkin suur- ja pienpainenatriumlampun valoa) tulisi välttää työympäristössä. >>> Lue lisää.
- Jos on ikkunaton huone, tulisi siinä olla ehdottomasti päivänvalon kaltainen valaistus.
- Työntekijöiden työpaikkoja tulisi siirtää lähemmäksi ikkunoita. Pitäisi kuitenkin välttää, että kasvot eivät ole kohti ikkunaa. Muuten silmät joutuvat jatkuvasti sopeutumaan sisävalaistuksen, näyttöruudun ja aidon päivänvalon väliseen suureen eroon. Auringonvalon häikäisy tulee estää esim. kaihtimilla. Mitä kauempana työpaikka sijaitsee ikkunasta tai mitä vähemmän aitoa päivänvaloa on työpaikalla, sitä enemmän henkilökunnalla esiintyy terveysriskejä. Tämä käy ilmi Dr.-Ing. Ahmet Çakirin tutkimuksesta.
- Lisää päivänvaloa sisätiloihin. Monilla työpaikoilla säleverhot laitetaan kiinni, kun auringonpaiste alkaa häikäistä. Mutta kun aurinko ei enää häikäisisikään, säleverhot unohtuvat kiinni. Pitäisi muistaa avata säleverhot heti, kun häikäisyä ei esiinny. Säleverhoja ei useinkaan tarvitse kääntää kokonaan kiinni, vain sen verran, että suoraa häikäisyä ei esiinny. Säleverhot voidaan vaikka nostaa kokonaan ylös, kun aurinko ei häikäise. Näin saadaan enemmän ilmaista valoa huoneeseen. Ihmiselle tulisi tarjota työpaikalla myös näkymä ulkomaailmaan.
- Useimmissa tiloissa kokonaiskustannuksiltaan edullisimpaan ratkaisuun päästään varustamalla suhteellisen pienet osa-alueet omalla käyttökytkimellään sekä motivoimalla ja kouluttamalla tiloissa oleskelevat henkilöt käyttämään näitä halutulla tavalla. Yksi sovellus tästä on paikallistettu yleisvalaistus, jossa työntekijät voivat kussakin työpisteessä säätää paikallisvalaistusta.
Valon terveysvaikutukset
- Tutkimusten mukaan valon terveydellisten ja muiden myönteisten vaikutusten saavuttaminen edellyttää melko voimakasta, yli 1 500 luksin valaistusta. Voitaisiin ajatella, että päivittäiseen työympäristöön suunniteltaisiin niin hyvä valaistus, että pimeän vuodenajan haitallisilta vaikutuksilta vältyttäisiin ilman erityistä kirkasvalohoitoa. Ellei valomäärää voida korottaa, tulisi ainakin taukotila valaista normaalia voimakkaammin päivänvalonkaltaisella valolla tai hankkia sinne kirkasvalolaitteita.
- Tutkimukset ovat osoittaneet, että runsaalla valolla on terveydellisiä vaikutuksia mm. talvimasennuksen ja -väsymyksen estämisessä. Siitä on hyötyä myös niillekin, joille pimeä vuodenaika ei aiheuta ongelmia. Työtiloihin voidaan suunnitella sellaisia valaistusvoimakkuuksia, että terveydelliset vaikutukset saadaan aikaan. Siihen tarvitaan noin 2 500 luksin valaistus, kun valaistus nykyään työtiloissa on noin 500 luksia, jopa alle. Lue lisää terveysvaikutuksista arkkitehti Seppo Rihlaman artikkelista.
Uusimmat tutkimukset puoltavat päivänvalon kaltaista valoa
- Vuonna 2002 David Berson Brownin yliopistosta USA:ssa löysi silmän verkkokalvolta kolmannen valoherkän reseptorisolun (ipRGC ’intrinsically photosensitive Retinal Ganglion Cell) sauva- ja tappisolujen lisäksi. Tämä reseptorisolu ei välitä lainkaan näköhavaintoa. Se välittää ainoastaan niitä valoimpulsseja, jotka ohjaavat valveillaoloa ja hyvinvointia. Myöhemmin myös prof. George Brainard Philadelpian yliopistosta on havainnut, miten valon spektrin rakenne vaikuttaa kolmanteen reseptoriin ja minkätyyppinen valo vaikuttaa meihin kaikkein tehokkaimmin. Havaittiin, että valo, jonka aallonpituus on 460 - 480 nm (sininen väri), lopettaa nopeiten melatoniinin (unihormoni) erityksen verenkiertoon kuin se kellertävä aallonpituus (555 nm), johon viime vuosikymmenten valaistussuositukset perustuvat. Nyt siis voimme jo sanoa, että perinteiset, "virheelliset" valaistussuositukset voidaan hylätä.
- Silmän näkösoluista on 150 vuoden aikana on tiedetty sauva- ja tappisolujen toiminta ja miten ne vaikuttavat päivä- ja yönäkemiseemme. Tämä on ohjannut ympäristömme valaistussuosituksia. Uuden biologisen hermoradan ansiosta meidän tuleekin tarkastella myös valon biologisia ja tunteellisia vaikutuksia ihmiseen, sekä vaikutuksia vireystilaan, ei ainoastaan vaikutuksia näkösuoritukseen. Tästä seuraa, että valolähteet ja valaistusmenetelmät tulee arvioida uudelleen. Tämä ei koske AD-Luxia, sillä olemme jo yli 20 vuoden ajan neuvoneet käyttämään päivänvalon kaltaista valoa, jonka spektrissä on riittävästi myös sinistä väriä ja normaalia vähemmän keltaista väriä. Olemme olleet siis ajastamme edellä.
- Lue tästä Tukholman yliopiston valaistustutkimuksesta.
Valaisinten elektroniikka
- Valaisimissa ei tule sallia perinteisiä 50 - 100 Hz:n välkyntää aiheuttavia magneettisia kuristimia. Tällaisen valaisimen tunnistaa valaisimen päädyssä olevista pyöreistä sytyttimistä ja usein myös siitä, että valo vilkkuu parin sekunnin ajan sytyttämishetkestä. Magneettiset kuristimet pyritään ensi tilassa vaihtamaan elektronisiin liitäntälaitteisiin tai hankitaan uudet valaisimet, joissa on jo valmiina nykyaikainen elektroniikka (27 000 - 110 000 Hz). Tavallisen loistelampun 50 - 100 Hz:n välkyntä saattaa aiheuttaa keskittymiskyvyn puutetta ja työvirheitä. Ei ole merkitystä, vaikka silmät eivät värinää näekään, kaikkien aivot sen joka tapauksessa rekisteröivät. Lisäksi perinteiset kuristimet lämpenevät enemmän ja ovat myös palovaarallisempia. Tässä aiheeseen liittyvä VTT:n tutkimus.
- Elektronisella liitäntälaitteella varustetun valaisimen lamput kestävät lähes 30 % kauemmin kuin magneettisilla kuristimilla varustetun valaisimen.
- Vaihda kuristimet tai hanki energiaasäästävät valaisimet. Energiansäästö on tietysti hyvä asia. Mielestäni energiansäästö kannattaisi aloittaa vaihtamalla nykyisten valaisinten kuristimet ja sytyttimet nykyaikaisiin elektronisiin liitäntälaitteisiin. Se säästää n. 25 % energiaa. Kuristinten vaihtaminen ei ole kuitenkaan aina taloudellisesti kannattavaa, ellei valaisin ole melko uusi ja käyttökelpoinen. Siksi olisi syytä hankkia kokonaan uudet, nykyaikaiset, energiaa säästävät ja paloturvallisemmat valaisimet. Lisäksi hehkulamput tulisi korvata energiansäästölampuilla (myös kukkavalaisimissa) sekä korvata halogeenit loistevalolla tai LED-lampuilla.
- Huolehdi, että saman valokytkimen takana (josta valot siis sytytetään), jossa on elektronisilla liitäntälaitteilla varustettuja valaisimia, ei ole perinteisillä, magneettisilla kuristimilla varustettuja valaisimia eikä mitään sähkökoneita, jääkaappeja yms. Näin takaat, että valaisimesi elektroninen liitäntälaite on mahdollisimman pitkäikäinen.
Valon määrä
- Nykyinen euronormi EN 12464-1 sisätyöalueen valaistukseen määrittää minimivalaistusvoimakkuudet. Suunnittelussa tulee ottaa huomioon se, että valon määrä heikkenee vähitellen. Siihen vaikuttaa lampun valovirran alenema, lampun elinikä, valaisinten likaantuminen ja huonetilan pintojen likaantuminen. Erittäin puhtaiden ja puhtaiden tilojen valaistusjärjestelmät suositellaan tarkastettavaksi kolmen vuoden välein, normaalien joka toinen vuosi ja likaisten vuosittain.
- Valon määrää tulisi lisätä sellaiseksi, että se on sopiva 60-vuotiaalle työntekijälle. Tällöin se on toki erinomainen myös nuorelle työntekijälle. Jos ihminen saisi itse päättää, miten valoisassa hän olisi mieluiten, olisi valon määrä ainakin kaksinkertainen nykyiseen valotasoon ja kolminkertainen uusimpiin valaistussuosituksiin verrattuna, eli n. 1.500 luksia.
- Valon määrän lisääminen on kannattavaa. Valon määrän runsas lisääminen aiheuttaa lisäkustannuksia. Säästöt ovat kuitenkin huomattavasti suuremmat kuin kustannukset. Jos kaikissa Suomen työpaikoissa toteutettaisiin näin suuri valon määrän lisäys, toisi se yhteensä lähes 2 miljardin euron säästöt vuosittain tuottavuuden nousuna ja sairauspoissaolojen vähenemisenä. Tämä on laskettu varovaisesti olettaen, että tuottavuus nousee vain 1 %. Näin kerrotaan eräässä VTT:n tutkimuksessa.
- Valaistuskustannukset toimistohuoneiden osalta ovat perinteisellä valaistustasolla noin 0,15 % palkkakustannuksista ja 2 400 luksin valaistustasolla enimmillään noin 0,8 % palkkakustannuksista. Jos toimistotyön tuottavuus kasvaa paremman valaistuksen ansiosta vähintään 0,65 % joko joutuisampana ja virheettömämpänä työntekona tai sairauspoissaolojen vähenemisenä, paremman valaistuksen lisäkustannukset saadaan takaisin. Toimistovalaistuksesta ja tuottavuudesta tehdyt tutkimukset osoittavat, että tuottavuus kasvaa useiden prosenttien verran, kun valaistusvoimakkuutta lisätään 500 luksista noin 1 600 luksiin. Vaativissa näkötehtävissä on saavutettu 8 - 9 % tuottavuuden nousu. Lisäksi virheet ovat vähentyneet parhaimmillaan jopa puoleen. Iäkkäillä työntekijöillä valaistusvoimakkuuden lisääminen vaikuttaa enemmän tuottavuuden paranemiseen kuin nuorilla työntekijöillä.
- Älä vähennä valon määrää energiansäästösyistä. Tulee suhtautua kriittisesti nykyaikaisiin vaatimuksiin, jossa valon määrää vähennetään energiansäästösyistä. Jos päämääränä on energiatehokas ratkaisu, ei se saisi syntyä ihmisen työtehon heikkenemisen kustannuksella. Jos valomäärä (tai W/m2) on niinkin alhainen kuin eräässä Motivan järjestämän tutkimuksen minimivaatimuksissa, valolla on tuskin lainkaan ns. työtehoa lisäävää vaikutusta, jota varsinkin talvella Suomessa tarvittaisiin. Päinvastoin se ei pidä työntekijöitä hyvässä työvireessä, ei ainakaan enää muutamaa tuntia ennen työajan loppumista. Lue lisää valaistuksen vaikutuksesta tuottavuuteen.
- Valaistuksen maksimivaatimuksella 12 W/m2 ei siis saada ns. valon piristävää vaikutusta. On hyviä esimerkkejä, jossa valon määrä (W/m2 ) on 4-5-kertainen uusimpiin suosituksiin nähden. Tällöin luksimäärä näyttöpäätteen kohdalla saattaa olla esim. yli 1000. Näinkin kirkas valomäärä ei kuitenkaan aiheuta näkö- ja häikäisyongelmia, jos valo vain suunnataan oikein ja jos se on yli 5000 K:n jatkuvaspektristä valoa. Jos valon värilämpötila olisi 4000 K tai alle, kiiltoheijastus- ja häikäisyongelmia varmasti olisi.
- Panosta riittävään yleisvalaistukseen. Ruotsin postilaitoksen Statshälsanilla teettämässä tutkimuksessa näyttöpääteympäristössä työpistevalaisimet jäivät kokonaan käyttämättä, kun yleisvalaistuksena on laadukas, päivänvalotyyppinen valaistus. Tällainen valaistus koetaan miellyttävänä. Uusien valaistussuositusten mukaan yleisvalo tulee olla esim. vain 300 luksia ja työpiste valaistaan vähintään 700 luksin kohdevalolla. Mielestäni tulisi pyrkiä siihen, että yleisvalaistus on niin riittävä, että työpistevalaisimia ei tarvita lainkaan.
- Luksimittaria tärkeämpi asia on valon spektri. Olisi syytä ottaa huomioon myös se, että valaistusmittarit eivät toimi kuten ihmissilmä. Ne aliarvioivat n. 32 %:lla valoa, jolla on korkea värilämpötila. Tämä perustuu mm. Sam Berman tutkimuksiin sekä vuodelta 1998 olevaan Steve Fotioksen tutkimukseen Manchesterin yliopistosta. Tämä tarkoittaa sitä, että valomäärää voitaisiin vähentää n. 30 %:lla ja saavuttaa näin energian säästöjä. Tällöin saatetaan kuitenkin menettää runsaan valomäärän aiheuttava piristävä vaikutus ja sitä kautta tuottavuuden nousu. Siksi suosittelen täyden spektrin päivänvalolamppujen vaihtamista nykyisiin kattovalaisimiin, lamppujen määrää vähentämättä.
- Valaistustason säätö. Valaistus kannattaa suunnitella niin, että valaistustasoa voidaan säätää kellon- ja vuodenajan mukaan. Kesällä täyttä valaistusta ei ehkä tarvita lainkaan. Parhaisiin säästöihin päästään valaistuksen tarkoituksenmukaisella ohjauksella. Muuttamalla valaistuksen päälläoloaikaa tai vähentämällä valaistusta siellä, missä sitä ei välttämättä tarvita, on mahdollista saada merkittäviä säästöjä ilman, että valaistusasennusta tarvitsee saneerata. Esimerkiksi yksivuorotyössä valaistus yleensä sytytetään puoli tuntia ennen työajan alkamista ja sammutetaan puoli tuntia sen päättymisen jälkeen. Jos käytäntöä muutetaan niin, että valot sammutetaan mahdollisuuksien mukaan ruokatunnin ajaksi ja sytytetään ja sammutetaan vain vähän ennen ja jälkeen työajan alkamista ja päättymistä, voidaan päivittäistä valaistusaikaa lyhentää jopa kaksi tuntia, jolloin energiaa säästetään heti 20%. Valaistuksen ohjauksessa on useita eri tapoja, jolla ohjaus voidaan toteu ttaa. Näistä tärkeimmät ova t:
- ohjaus käsin
- ohjaus ajan mukaan
- ohjaus automaattisesti päivänvalon määrän vaihtelun mukaan
- ohjaus tilassa oleskelun mukaan
- Nykyään valaistuksen automaattinen säätö on suhteellisen helppoa rakentaa osaksi rakennuksen muuta automaatiojärjestelmää. Automaattisella valaistuksen säädöllä päästään yleensä myös parempiin tuloksiin kuin yksin työntekijöiden aktiivisuuden varaan rakennetulla järjestelmällä.
- Sammuta lamput, kun et niitä tarvitse. Nykyisten loistelamppujen kestävyys on niin hyvä, että niiden sammuttaminen kannattaa jo n. 10 -15 minuutin poistumisen ajaksi.
Valaisinhuolto
- Energian tarkoituksenmukaisessa käytössä on oleellista, että valaisinhuolto on hyvin suunniteltu ja että se myös toteutetaan suunnitelmien mukaan. Valaisinhuoltoon kuuluu paitsi lamppujen oikein ajoitetut ryhmävaihdot myös valaisimien ja lamppujen tarkoituksenmukainen puhdistusväli sekä huonepintojen ja ikkunoiden puhtaudesta huolehtiminen.
- Pölyt tulee pyyhkiä valaisimen rungosta, heijastimesta ja loistelampun pinnasta työn laadusta riippuen, vähintään kerran vuodessa. Se suoritetaan märkäpyyhintänä siten, että valaisimen heijastinpinnat puhdistetaan käyttäen mietoa pesuainetta. Tämän toimenpiteen seurauksena valomäärä lisääntyy. Märkäpyyhinnän ajaksi on valaisin sammutettava.
- Sähköjännite tulee katkaista valaisimista, kun lamppua vaihdetaan. Lampun vaihtamisen yhteydessä valaisimien heijastimista pyyhitään noki pois.
- Lamput tulee vaihtaa ryhmävaihtona määrävälein, olosuhteista riippuen esim. 2 - 6 vuoden välein. Vaihtovälin määrittelyssä otetaan huomioon nämä seikat:
- montako tuntia lamput palavat vuorokaudessa
- tehdäänkö vuorotyötä
- onko valaisimissa nykyaikaiset elektroniset liitäntälaitteet (tällöin vaihtoväli on pitempi)
- tehdäänkö työssä tarkkaa värinmääritystä (tällöin vaihtoväli on lyhyempi)
- Esim. pölytiivis, suoran valaistustavan loistelamppuvalaisimen lamput vaihdetaan normaalisti 15 000 tunnin välein. Vialliset lamput vaihdetaan heti, eli lampun elinikää ei tällöin tarvitse ottaa huomioon. Valaisimet puhdistetaan kolmen vuoden välein ja tila kuuden vuoden välein.
- Ryhmävaihto on normaalisti edullisempaa kuin jos vaihdettaisiin tarvittaessa sammuneet loistelamput. Lamppujen valomäärä vähenee joka tapauksessa, vaikka lamput eivät sammuisikaan. Siksi ryhmävaihdon jälkeen valon määrä saattaa lisääntyä esim. 30 %:lla. Tällä on merkitystä esim. tuottavuuteen.
- Ryhmävaihto kannattaa suorittaa esim. loma-aikoina, jolloin häiritään mahdollisimman vähän työntekijöitä.
- Sähköasennukset on huollettava vähintään 15 vuoden välein. Sähkötöitä saa tehdä vain sähköasennusalan ammattilaiset. Lampun saa vaihtaa kuka tahansa mutta lampun päätypitimen vaihtoon tarvitaan sähköasentaja. Sytyttimen saa vaihtaa myös kuka tahansa, mutta sytyttimellä varustetuista valaisimista tulisi ensi tilassa luopua ja siirtyä elektronisella liitäntälaitteella varustettuihin valaisimiin.
- Kierrätys. Loistelamput ovat ongelmajätettä ja ne toimitetaan ongelmajätteitä vastaanottavaan paikkaan. Samoin vanhat valaisimet tulee toimittaa asianmukaiseen kierrätyspisteeseen.
- Kun hankitaan uusia valaisimia, tulisi minimoida erityyppisten lamppujen määrä. Se on järkevintä jälkihuollon kannalta.
Sähköonnettomuudet
- Tiedot mahdollisesta sähkötapaturmasta tai vaaratilanteesta annetaan TUKESiin.
- Sähköpalojen ennaltatorjunta. Yrityksessä määrätään vastuuhenkilö, joka perehtyy sähköpalojen torjuntaan ja tiedottaa siitä henkilökunnalle.
Poistumistievalaistus
- Uusi asetus on astunut voimaan lokakuussa 2005. Onko asia yrityksessäsi kunnossa?
Lamppuhankintojen ulkoistaminen
- on varsinkin suurissa yrityksissä lisääntynyt - valitettavasti. Yrityksen tuottavuudesta, työsuojelusta ja henkilökunnasta vastaavien tulee kuitenkin vaatia, että valaistuksen laadusta ei tingitä. Sopimukseen tulee kirjata, mitä lamppuja hankitaan ja milloin, muuten huoltoyhtiö hankkii halvimpia ja huonolaatuisimpia lamppuja. Jos kiinteistö myydään, ei myyntiin saa sisällyttää valaisimia lamppuineen, koska valaistus on tärkeimpiä tuottavuuteen vaikuttavia asioita.
- Onko tämä järkevää? Suomessa on jo suuryrityksiä, joiden henkilökunta käy ikäänkuin "salaa" ostamassa AD-Luxista päivänvalolamppuja omaan työhuoneeseensa, koska kiinteistönomistaja hankkii halvimpia ja silmiä väsyttäviä lamppuja. Yritys yleensä maksaa tällaiset pienet lamppulaskut, koska ne eivät ylitä tiettyä summaa (esim. 200 euroa). Kuitenkin suurissa määrissä lamput saataisiin merkittävästi edullisemmin kuin pienissä erissä ostettuina. Kiinteistön omistajalla ei ole useinkaan mitään kiinnostusta, miten hänen ostamansa lamput vaikuttavat yrityksen tuottavuuteen.
Helsingin Merenkulkulaitoksessa (nyk. Liikenteen turvallisuusvirasto) on useita kerroksia valaistu AD-Luxin päivänvalolla. Käyttäjät ovat erittäin tyytyväisiä. Valaistuspäätös siellä lähti käyntiin työsuojeluvaltuutetun aloitteesta. >>> Lue lisää, ota oppia!
Merenkulkulaitos on vain yksi esimerkki aikaansaseuraavista yrityksistä.
|
AD-Lux Oy noudattaa ISO 9001:2000 -standardiin sekä Euroopan laatupalkintomalliin perustuvaa laadunhallintajärjestelmää. Neuvomme myös muita yrityksiä valaistukseen liittyvissä laadunhallintakysymyksissä sekä muissakin työympäristön parantamisasioissa.
Uusittu 10.7.2010
|  |
