Silmän sauva- ja tappisolut lähettävät viestinsä aivoihin näköhermoa pitkin, joka sykkii 20-25 kertaa sekunnissa. Joka sekunti ne syöttävät aivoille kymmeniä miljoonia tiedonpalasia. Silmässä on 125 miljoonaa sauvasolua ja vain 7 miljoonaa tappisolua eli sauvojen ja tappien suhde on 18:1. Nykyinen valaistus laiminlyö sauvasoluja, vaikka niitä on silmässä valtaosa.

 

Valon määrän lisääminen yleisesti ottaen aiheuttaa pupillin pienenemistä. Kun valomäärä on sama esim. kahdessa eri huoneessa, on pupilli pienempi sinertävässä (skotooppisessa) valossa kuin keltavoittoisessa valossa. Mitä pienempi pupilli on, sitä tarkemmin me näemme. Silmä toimii kuten kamera. Monet ihmiset siristävät silmiään, jotta voisivat nähdä jotakin tarkemmin. Tällöin heidän silmiensä pupillin koko pienenee.

 

Valomäärä ei ole ainoa näkökyvyn ilmaisija. Viime aikoina valon laatu on tullut yhä tärkeämmäksi tekijäksi. Lamput, jotka tuottavat suurimman valomääränsä keltavihreällä valon spektrin alueella, ovat kirkkaita, jopa häikäiseviä valolähteitä, kuten kylmän- ja lämminvalkeat loistelamput.

 

Monet ihmiset lukevat jopa 20 % nopeammin valossa, joka sisältää riittävästi sauvasoluille tärkeitä sinisiä aallonpituuksia. Kokemusten mukaan silmä väsyy kellertävässä valossa nopeammin kuin valossa, jossa on riittävästi sinisiä aallonpituuksia. Silmän ei tarvitse pinnistellä nähdäkseen hyvin laajakirjoisessa valossa.

 

Silmän toiminta ja näkökyky tulee esille parhaiten lääkärien koulutuksessa. Pitäisikö lääkärien myös saada määrätä, minkälaatuinen on se valo, joka on parasta silmille? Lääkärit eivät vähättele valon laadun vaikutuksia näkökyvyllemme.

 

Valon laadun vaikutus näkökykyyn on kuitenkin kenen tahansa helppo kokeilla. Kokeilu ei maksa mitään.

 

Sivuillamme kodassa "työympäristöön" kerrotaan lisää, miksi näemme paremmin laadukkaassa valossa.