Valo imeytyy silmien kautta
Prof. Fritz Hollwich Münsterin yliopiston silmäsairaalasta huomasi, että vain 25 % siitä valosta, joka menee silmään, käytetään näkösuorituksen muodostamiseen. Valo kulkeutuu aivojen takaosassa sijaitsevaan näkökeskukseen näköhermon visuaalisen osan kautta (kuvassa sininen). Loput 75 % menee aivoihin ja hypotalamukseen - kehon tärkeimpään säätelykeskukseen, näköhermon ei-visuaalista osaa pitkin (kuvassa punainen). Tämä kontrolloi mm. hermo- ja sisäeritysjärjestelmäämme.
Samalla hypotalamus vastaa useiden toimintojen kontrolloinnista, jotka ovat tyypillisesti vahingoittuneita ihmisillä, jotka kärsivät masennuksesta.
UV-säteilyn edut ja haitat
Kaikki riippuu oikeasta annoksesta. Tietty määrä oikeansisältöistä UV-säteilyä on erittäin tärkeää, jopa elintärkeää terveydellemme.
Sen jälkeen kun ilmakehän otsonikerrokseen tuli "aukko", ihmiset alkoivat pelätä entistä enemmän UV-säteilyä. Kuitenkaan haitallista UV-C-säteilyä ei pääse lainkaan maan pinnalle, sillä otsonia on jäljellä kuitenkin riittävästi estämään sitä.
Allaolevat tutkimustulokset osoittavat kiistatta, että tietty määrä UV-A ja UV-B-säteilyä on hyvin tärkeää terveydellemme. Siksi ei ole suositeltavaa, että suojaudumme kokonaan UV-säteilyltä. Itse asiassa meidän tulisi saada sitä pimeänäkin vuodenaikana. Ellei sitä ole mahdollista saada auringosta, tulisi sitä saada keinovalosta. Tällöin tulee käyttää lamppua, joka sisältää sitä tarkkaan kontrolloidun, turvallisen määrän. Esim. tavallisista kirkasvalolaitteista ei tule lainkaan UV-säteilyä.
Kirjassaan "Sunlight Could Save Your Life" Dr Zane R. Kime osoittaa, ravinnolla on suurempi merkitys ihosyövän kehittymisessä kuin auringon säteilyllä.
Samaan aiheeseen liittyy Wyomingin yliopiston eläintieteen ja fysiologian professori Joan Smith-Sonnebornin tutkimus. Hän säteilytti soluryhmää UV-C-säteilyllä vahingoittaen sen DNA:ta ja lyhentäen solun elämää. Sen jälkeen hän säteilytti soluja UV-A-säteilyllä. Siitä seurasi, että vahingoittuneet solut korjasivat itse itsensä ja voimakkaasti alkanut ikääntymisprosessi keskeytyi.
Hän säteilytti soluja lisää UV-A:lla ja solujen elämä pidentyi 50 %:lla verrattuna vertailusolukkoon. Tämä osoittaa, että tietyntyyppinen valo ei ainoastaan korjaa solujen DNA-vauriota vaan myös vaikuttaa solujen DNA:n elinajan pidentymiseen positiivisesti.
UV-säteily ja kasvit
1950-luvulla Walt Disney pyysi tunnettua valokuvaajaa, John Ottia, ottamaan omenan kasvusta tietyin aikavälein valokuvia. Kun kuvat näytetään peräkkäin, omenan kasvu nähdään muutamassa sekunnissa nopeutettuna. Sitä käytettiin v. 1957 valmistuneessa "Secrets of Life" -elokuvassa.
Nopeutetulle valokuvaukselle on erittäin tärkeää, että kohde ei liiku lainkaan. Siksi kasvavan omenan ympärille rakennettiin lasilaatikko, joka esti esim. ilmavirran liikuttamisvaikutuksen. Kuvauksen lopussa omenapuun omenat olivat kauniin punaisia ja mehukkaita - ainoastaan lasilaatikossa oleva omena näytti pieneltä, vihreältä ja sairaalta. Tämä osoitti, että lasi suodatti osan kasvulle tärkeästä UV-säteilystä pois päivänvalosta.
Tästä alkoi keinotekoisen päivänvalon kehittäminen. Saatiin vihdoin aikaan keinovalo, joka sisälsi UV-säteilyä samassa suhteessa kuin aito päivänvalo. Vasta tämän jälkeen omenan kasvun esittäminen nopeutetulla valokuvauksella onnistui. Useimmat päivänvalolamput eivät kuitenkaan sisällä UV-säteilyä - ainakaan oikeassa suhteessa.
Auringonvalo ja terveys
Dr. Jacob Libermann, “Light – Medicine of the Future” sekä Dr. Zane R. Kime "Sunlight Could Save Your Life": Näissä kirjoissa osoitetaan, että pienet annokset UV-A ja UV-B -säteilyä kiihottavat ja tasapainoittavat energiatasojamme, vastustuskykyämme, aineenvaihduntaamme, verenpainettamme, veren sokeritasoamme, siseritysjärjestelmäämme ja kykyämme keskittyä, työskennellä ja oppia sekä tukevat luun muodostusta valmistamalla D-vitamiinia.
Immuunijärjestelmä
Auringonvalo lisää valkosolujen lukumäärää, joista useimmat ovat lymfosyyttejä. Ne parantavat merkittävästi vastustuskykyämme infektiosairauksia vastaan. Lisäksi se edistää interferonin muodostusta ehkäisten virusten lisääntymisen.
Venäläisessä tutkimuksessa niillä ihmisillä, joiden työympäristön valossa oli sopiva määrä UV-säteilyä, oli 50 % vähemmän vilustumissairauksia kuin vertailuryhmällä.
Kolesterolitason alentuminen, D-vitamiini ja kalsiumin imeytyminen
Kolesteroli ja D-vitamiini muistuttavat toisiaan. Jos kolesterolia, joka on ihossa, valaistaan auringonvalolla, se muuttuu D-vitamiiniksi.
D-vitamiinin muodostus johtaa kalsiumin imeytymisen lisääntymiseen. Eräässä tutkimuksessa osoitettiin, että kalsium imeytyminen putosi 25 % sellaisilla koehenkilöillä, jotka olivat normaalilla keinovalolla valaistussa huoneessa. Sen sijaan kalsiumin imeytyminen lisääntyi 15 %:lla niillä henkilöillä, jotka oleskelivat huoneessa, joka oli valaistu täysspektrisillä päivänvalolampuilla. Molemmille ryhmille annettiin samaa ruokaa.
Parempi keskittymis- ja suorituskyky opiskelussa ja työskentelyssä
Lukuisat tutkimukset osoittavat, että silmät väsyvät vähemmän ja näemme tarkemmin päivänvalossa. Tästä seuraa, että pystymme paremmin keskittymään opiskeluun ja työskentelyyn.
Täysspektriset päivänvalolamput
Parhaiden täyden spektrin päivänvalolamppujen valossa voidaan oleskella turvallisesti koko työpäivän ajan.
Noin 4% parhaiden päivänvalolamppujen UV- ja valosäteilystä on UV-A:ta ja UV-B:tä. Nämä arvot alittavat loistelampuille annetut UV:n enimmäismäärät. Auringon valosta n. 6 % on UV-säteilyä.
Päivänvalolamppujen valomäärä on enimmillään yleensä 2000 luksia puolen metrin etäisyydellä, kun auringon valomäärä on 50 000 - 100 000 luksia vuodenajasta riippuen. Tämän perusteella jokainen ymmärtää, että päivänvalolampun valo ei voi olla vaarallista. Täysspektristen päivänvalolamppujen UV-säteilyn määrä on huomattavasti auringonvaloa alhaisempi eikä niillä ole terveydellisiä haittoja silmille eikä iholle. Tässä valossa ei myöskään pysty ruskettumaan, vaikka siinä oleskelisi koko päivän. Huomaa myös, että ihosyövän riski ei kasva, kun iho ruskettuu. Päin vastoin se alenee. Vasta jos iho palaa, kasvaa ihosyövän riski.
Täysspektriset päivänvalolamput eivät koskaan vastaa täysin aitoa päivänvaloa. Päivänvalon määrä vaihtelee jatkuvasti, myös aamulla ja illalla päivänvalon värisävy on erilainen kuin keskipäivällä.
Lukuisat valobiologit suosittelevat oleskelemaan mahdollisimman paljon aidossa, terveellisessä päivänvalossa, kuitenkin siten, että iho ei pala vähäisimmässäkään määrin. Syksyllä ja talvella suositellaan ainakin 15 -20 minuutin oleskelua sisätiloissa keskipäivän päivänvaloa muistuttavassa valossa (n. 2000 luksia). Vaikka tässä keinovalossa oleskelisi koko työpäivän, saadaan tästä valosta merkittävästi vähemmän terveysvaikutteista UV-säteilyä kuin sellainen ihminen saa, joka tekee koko päivän työtä ulkona.
Lisätietoja:
|
