Uusimmat tutkimukset puoltavat täyden spektrin päivänvalon käyttöä kodeissa ja kouluissa, työpaikoista puhumattakaan.
Suomessa on liian vähän päivänvaloa, varsinkin talvella. Perinteisestä keinovalosta, jota kodeissa ja työpaikoillakin eniten käytetään, puuttuu päivänvalon tasapainoinen spektri. Tällaista puutteellista valaistusta kutsutaan häiriövalaistukseksi.
Tutkimuksista ilmenee, että jos tietyt aallonpituudet eivät sisälly valoon, kehoon ei voi täydellisesti imeytyä ravinteita. Häiriövalaistus vaikuttaa osaltaan myös väsymiseen, hampaiden reikiintymiseen, masennukseen, vähentyneisiin immuunitoimintoihin, hiustenlähtöön, Alzheimerin tautiin, osteoporoosiin, lihasvoimakkuuden vähentymiseen ja jopa syöpään.
Huonolaatuisen valon vaikutuksista ihmisen terveyteen on tehty lukuisia tutkimuksia. Yhteistä näille tutkimuksille on se kiistaton tosiasia, että valolla on väliä! Paras valo on tietysti aito päivänvalo.
Lue lisää:
1. Valon laatu tärkeää kouluissa ja työpaikoilla.
Tukholman yliopiston tutkimus osoittaa, miten tärkeää on vaihtaa loistevalaisimiin täysspektriset loistelamput.
Ei ole sama, millainen lamppu valaisimessasi on. Tavallisesta lamppukaupasta on vaikea löytää lamppuja, joilla olisi myös terveysvaikutuksia ja jotka parantaisivat näkökykyä ja lukunopeutta sekä vähentäisivät silmien väsymistä. Lampun spektrin tulee olla jatkuva, kuten aidossa päivänvalossa.
Täyden spektrin loistelamput voivat auttaa väsyneitä teini-ikäisiä koulussa. Tutkimuksen mukaan koululaiset olivat pirteämpiä. He olivat myös aktiivisempia päivän mittaan. Illalla ennen nukkumaanmenoa olivat he aiempaa väsyneempiä. Liikemittarit paljastivat myös paremman ja aiempaa rauhallisemman yöunen. >>> Lue lisää.
2. Päivänvalossa kasvaneet lapset ovat harvemmin likinäköisiä ja heille määrätään vähemmän silmälaseja.
Tämä käy ilmi australialais- ja ruotsalaistutkimuksista. Paras valo on tietysti aito päivänvalo ulkona, mutta sen puutteessa keinotekoisesta täyden spektrin päivänvalosta saattaa myös olla hyötyä. Siksi suosittelemme, että kodit ja koulut valaistaisiin normaalia voimakkaammalla päivänvalon kaltaisella valolla ja lapsia kannustettaisiin oleskelemaan entistä enemmän ulkona aidossa päivänvalossa. Mitä kauemmin lapsi oleskelee ulkona päivänvalossa, sitä parempi näkökyky hänelle kehittyy. >>> Lue lisää. Kuuntele tri Kathryn Rosen haastattelu Sydneyn yliopistosta. (engl.)
3. Täysspektrinen valo on myös silmäystävällistä.
Silmän sauva- ja tappisolut lähettävät viestinsä aivoihin näköhermoa pitkin, joka sykkii 20-25 kertaa sekunnissa. Joka sekunti ne syöttävät aivoille kymmeniä miljoonia tiedonpalasia. Silmässä on 125 miljoonaa sauvasolua ja vain 7 miljoonaa tappisolua eli sauvojen ja tappien suhde on 18:1. Nykyinen valaistus laiminlyö sauvasoluja, vaikka niitä on silmässä valtaosa.
Valomäärä ei ole ainoa näkökyvyn ilmaisija. Viime aikoina valon laatu on tullut yhä tärkeämmäksi tekijäksi. Lamput, jotka tuottavat suurimman valomääränsä keltavihreällä valon spektrin alueella, ovat kirkkaita, jopa häikäiseviä valolähteitä, kuten kylmän- ja lämminvalkeat loistelamput.
Monet ihmiset lukevat jopa 20 % nopeammin valossa, joka sisältää riittävästi sauvasoluille tärkeitä sinisiä aallonpituuksia. Kokemusten mukaan silmä väsyy kellertävässä valossa nopeammin kuin valossa, jossa on riittävästi sinisiä aallonpituuksia. Silmän ei tarvitse pinnistellä nähdäkseen hyvin laajakirjoisessa valossa. >>> Lue lisää.
4. Miksi valo on elämälle välttämätön?
Elämä koostuu atomeista ja niiden muodostamista molekyyleistä. Auringosta tuleva valo absorboituu eli imeytyy molekyyliin kokonaisuutena ja tämän tapahtuman yksityiskohtien selvittäminen paljastaa valon merkityksen elämälle.
Mitä korkeammalle molekyylien tasolta noustaan, sitä mutkikkaammiksi valon vaikutukset käyvät. Se vaikuttaa myös ihmisen vietteihin, mielialoihin ja henkiseen toimintaan. >>> Lue lisää.
5. Kolme esimerkkiä hyvin valaistusta kodista.
|
