Etusivu    Ajankohtaista   Työympäristöön    Kotiympäristöön    Tuotteet    Yhteydenotto   

 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
AD-LUX OY
Brahenkatu 12 
20100 TURKU 
puh. (02) 517 0300 
faksi (02) 517 0366 
GSM 0400 221421 
 >>> Ohjeet 

 
Oulun asuntomessutalojen valaistusarvioinnin periaatteet
Ilkka Pekanheimo, valaistussuunnittelija, AD-Lux Oy, Turku
 
Arvioinnissa todetaan valaistuksen soveltuvuus lapsille, vanhuksille, heikkonäköisille ja pyörätuolia käyttäville. Jos valaistus on näille hyvä, on se erinomainen kaikille muillekin. Näihin kiinnitetään erityistä huomiota:
 
  • Valaistus on oleellinen osa asuntoa ja antaa asunnolle "loppusilauksen". Olisi outoa jättää valaistus keskeneräiseksi varsinkin asuntomessuilla.
  • Jos keittiön työtasojen valaisimet ovat yläkaapin ja takaseinän välisessä nurkkauksessa, ne saattavat häikäistä lapsia, pyörätuolia käyttäviä ja keittiön pöydän ääressä istujia. Yläkaapin alla olevan valaisimen oikeaoppinen sijoitus on yläkaapin etuosassa valolistan takana piilossa (ks. esim. Rakenna Oikein -lehti). Tällöin ei synny myöskään niin häiritsevästi heijastuksia tiskipöydästä ja kiiltävistä kattiloista. Urakoitsijat suunnittelevat valaisimet vanhasta tottumuksesta useimmiten kaapin alle seinään, koska se on helpompi paikka asentaa, asennus kestää muutaman minuutin vähemmän aikaa. Kuitenkin asukas saattaa kärsiä tästä ajattelemattomuudesta vuosikymmeniä. 
  • Pistorasiat tulisi sijoittaa yläkaapin alle takaseinään mahdollisimman ylös lähelle kaapin alapintaa. Kaapin alapinnassa olevat pistorasiat ovat epäkäytännölliset.
  • Keittiön työtasojen valaisussa ovat alaspäin suunnatut halogeenilamput lisääntyneet viime vuosina. Valitettavasti ei ole ajateltu, että ne saattavat aiheuttaa turhia heijastuksia tiskipöydästä, keraamisesta liedestä, kattiloista jne. Samoin ne häikäisevät, kun pieni lapsi katsoo valaisimia lattialla seisten. Myös valon jakautuma ei ole tasainen koko työtasolla. Tästä on haittaa varsinkin pimeänä vuodenaikana. Jos välttämättä haluat halogeenilamppuvalaistuksen, vaadi valaisin, johon menee normaali, 2-piikkinen GU5,3-kantainen halogeeni, 20, 35 tai 50 W. Nämä ovat ainoat vaihtoehdot, joihin saa päivänvalon kaltaista valoa, jos sellaista myöhemmin haluaisit.
  • Valitse sellainen liesituuletin, jonka valaisimessa on elektroninen, värinää aiheuttamaton liitäntälaite. AD-Lux kertoo, millaisia päivänvalolamppuvaihtoehtoja on saatavana, kun kerrot lampun tehon ja kantatyypin (esim. G24d1, G23, 2G11). Myös E14-kynttilälamppukanta sopii useimmiten. Jos liesituulettimeen tulee halogeenivalaistus, vaadi valaisimeen GU5,3-kantainen halogeeni, 20, 35 tai 50 W.  Lamppujen tulee olla suunnattuja siten, että niistä ei aiheudu heijastusta esim. keraamisesta liedestä.
  • Epäsuora valaistustekniikka on suositeltavaa kaikissa tiloissa. Tällainen valo ei häikäise. Se on yleistynyt myös työpaikoilla, miksei se siis voisi olla hyvä myös kodeissa?
  • Lampusta syntyy kiusahäikäisyä silloin, kun se aiheuttaa poikkeuksellisen nopeasti jälkikuvan muodostumisen silmään. Kiusahäikäisyn yleisin syy on halogeenilamppu. Sitä on vaikea asentaa siten, ettei häikäisyä synny mistään suunnasta katsottuna.
  • Halogeenilamppu upotettuna kattoon ei ole sopiva tapa yleisvalaistukseen. Se saattaa häikäistä. Se antaa usein pimeänä vuorokaudenaikana liian vähän valoa. Lisäksi kesällä on tuo kuumuusongelma. Vuoden kuluttua saa olla jo vaihtamassa useimmat lamput. Ne kuluttavat myös turhan paljon energiaa. Myös Rakenna Oikein -lehdessä valaistusasiantuntija ei suosittele halogeeneja yleisvalaistukseen.
  • Testaa häikäisy lapsen näkökulmasta. Mene lattialle selällesi eri huoneissa. Jos silmääsi osuu häikäisevä valopiste, olisi harkittava sen poistamista. Ei ole hyväksi rasittaa lapsen silmää valaisemalla sitä liian voimakkaalla, pistemäisellä valolla, jolta lapsi ei voi suojautua.
  • Lämminsävyisessä valossa näöntarkkuus ei ole parhaimmillaan. Siksi suosittelen laajaspektristä päivänvalovalaistusta huoneisiin, joissa halutaan nähdä jotakin tarkasti, esim. lukea ja nähdä värejä. Normaalisti kodit valaistaan tarkoituksella lämminsävyisellä valolla ehkä vanhasta tottumuksesta, koska niiden sanotaan tuovan kodikkuutta. Kun ihminen ihastuu laajaspektriseen päivänvalotyyppiseen valoon, ei kellertävää, sisustuksen värit vääristävää valoa enää kaivata.
  • Jos saman huoneen (esim. kylpyhuoneen) tai koko talon lamput ovat keskenään erisävyisiä, ei tämä osoita hyvätasoista valaistussuunnittelua. Samoin koko talon erityyppisten lamppujen valikoiman tulisi olla jälkihuollon kannalta mahdollisimman pieni. Harvoin kiinnitetään tähän asiaan huomiota, kun ostetaan valaisin sen ulkonäön perusteella. Talossa saattaa olla jopa 20 erilaista lampputyyppiä ja tämä on selvä suunnitteluvirhe. 
  • Valvo, että kotisi sähkölaitteiden sähkö- ja magneettikenttä on mahdollisimman pieni. Niiden haittavaikutuksista on jo riittävästi näyttöä.
  • Vaadi, että sähkösuunnittelijasi on lukenut Erja Tammisen kirjoittaman kirjan "Sähköä ilmassa" (uudelta nimeältään "Sähkösumua) ja lue se myös itse. Suhtaudu joihinkin kirjan väitteisiin varauksella, sillä niitä ei ole vielä kaikkia riittävästi tutkimuksin todistettu. Vaadi, että sen ohjeita noudatetaan kodissasi. Esim. loistevalaisimien kohdalla tämä tarkoittaa sitä, että niissä tulisi aina käyttää nykyaikaista elektroniikkaa (n. 30 000 Hz). Ellei käytetä, valo värisee, kuluttaa enemmän energiaa, saattaa aiheuttaa terveydelle haitallisia sähkö- ja magneettikenttiä ja on palovaarallisempi. Myös lampun polttoikä on lyhempi. Huonolaatuisen loistevalaisimen tunnistat siinä olevasta pyöreästä, perinteisestä sytyttimestä ja vilkkuvasta syttymisestä. Useimmiten silmä havaitsee lampun värinän. Ellei havaitse, rekisteröi ihmisen aivot joka tapauksessa sähköjännitevärinän. Tällainen saattaa aiheuttaa tutkimusten mukaan stressiä ja työvirheitä. Tästä on lisätietoja AD-Luxin Internet-sivuilla.
  • Onko sisustuksen värit valittu uusimman väripsykologisen tietämyksen perusteella. Jos kodissa aiotaan asua useita vuosia, eivät ns. trendivärit ole suositeltavia. Voimakkaita värejä ei saisi esiintyä suurina väripintoina. Toivottavasti mahdollisimman monella messutalon suunnittelijalla on ollut käytössään arkkitehti Seppo Rihlaman kirja "Värit ja valaistus sisustussuunnittelussa".