|
© Ilkka Pekanheimo, 1995, 2. uusittu painos
Jo vuonna 1994 ilmestyi ensimmäinen, laaja artikkeli päivänvalovalaistuksen eduista. Voit lukea tämän historiallisen artikkelin alla olevista linkeistä. Ota huomioon, että osa tiedosta on jo vanhentunutta. Valaistusala on kehittynyt näinä vuosina paljon. Kuitenkin jo 13 vuotta sitten tässä artikkelissa kerrottiin valohoidosta, sarastusvalosta ja korostettiin päivänvalon erinomaisuutta värien näkymistä ja näöntarkkuutta ajatellen. Vasta aivan viime vuosina nämä asiat ovat saaneet alan asiantuntijoiden hyväksynnän.
Nykyään AD-Lux Oy ei käytä True-Light- tai Viva-Lite-täysspektrilampuista nimitystä "luonnonvalolamppu" tai "päivänvalolamppu" vaan täysspektrivalo (full spectrum) tai täysspektrinen päivänvalolamppu erotuksena tavanomaisista "päivänvalolampuista" tai "täysvärilampuista". Lisäksi luonnonvaloa ovat myös kuun, tähtien, revontulen ja salaman valo. Tästä syystä päivänvalo on suositeltavampi termi, kun puhutaan lampusta.
Jotta lamppua voitaisiin tarkkaan ottaen kutsua "luonnonvalolampuksi" tai "päivänvalolampuksi", tulisi siinä olla havaittavissa aidon luonnonvalon voimakas valomäärän vaihtelu päivän mittaan, kun esim. pilvi menee auringon eteen. Samoin siinä tulisi olla valonmäärän vaihtelu, kuten se on havaittavissa eri vuodenaikoina. Niin ikään valon tulisi olla aamulla ja illalla (aamu- ja iltaruskon aikaan) lämminsävyisempää kuin keskipäivällä.
Tällaista lamppua ei ole vielä keksitty, mutta keinovalaistus voidaan tarvittaessa järjestää siten, että valo on aamulla ja illalla lämminsävyisempää kuin päivällä. Mutta kun ihminen on tottunut (ihastunut) keskipäivän päivänvalon kaltaiseen valaistukseen sisätiloissa, hän ei useimmiten enää haluakaan elää kellertävässä valaistuksessa.
AD-Luxin myymien täysspektrilamppujen valmistajat ovat pyrkineet saamaan lampun valon muistuttamaan keskipäivän päivänvaloa, jollaista se on kesällä klo 10 - 14 välisenä aikana. Kuitenkaan tämä ei ole käytännössä mahdollista esim. aidon päivänvalon valomäärän muutosten takia.
Seuraavassa artikkelissa on jonkin verran vanhentunutta tietoa, mutta myös paljon tietoa, joka vielä tänäänkin pitää paikkansa ja jonka vain harvat ovat oivaltaneet. Tämä artikkeli on siis ollut ilmestyessään vuonna 1994 paljon aikaansa edellä. Aina siellä, missä tekstissä mainitaan True-Lite-lamppu, voidaan se nykyään korvata täyden spektrin lampulla. Se on sama asia, joskin nykyään parhaiden lamppujen ominaisuudet ylittävät True-Liten (True-Lightin) ominaisuudet. Kommentit seuraaviin on merkitty kursiivilla.
- Hyvä uutinen on se, että luolamies keksi tuoda valon sisälle. Huono uutinen on se, että valon laatu on edelleenkin Suomen kodeissa samankaltaista kuin luolamiehen luolassa. Kodeissa nähdään huonosti, ikääntyvä silmä ei näe kunnolla lämminsävyisessä valossa. Halogeenit korvaavat tulen ja ovat yhtä palovaarallisia. Ei siis juuri mitään oleellista edistystä ole tapahtunut valon laadussa muutamaan vuosituhanteen! Vai oletko eri mieltä? Mene vaikka katsomaan illalla asuntojen valoja ulkoa. Sehän on todella keltaista valoa, kuten luolamiehen luolassa! Herää kysymys: miksi?
Valon laadusta (hyvin ajankohtainen asia nykyäänkin)
- Jos halogeenien vaarat olisi oivallettu jo yli 10 vuotta sitten, olisi säästytty lukuisilta tulipaloilta. Tulipalojen takia halogeeni on kallein lamppumme ja siksi siitä tulisi pikaisesti luopua kokonaan.
- True-Litea aikoinaan valmistanut amerikkalainen Duro-Test on lopettanut toimintansa jo useita vuosia sitten. Sen jälkeen lähes samaa lamppua valmistettiin Euroopassa True-Light-merkkisenä, Saksassa ja Ruotsissa. True-Lightin värintoistoindeksi oli 96, kun nykyään on markkinoilla parempia, värintoistoltaan 98 olevia täyden spektrin lamppuja, joiden esikuvana True-Lite on ollut. Värilämpötila 5500 K on säilytetty ennallaan, koska se tuntuu silmille miellyttävämmältä kuin 6500 K.
Valon vaikutuksista
- Jo tuolloin korostettiin sinisen valon värin tai aallonpituuden tärkeyttä. Se on oikeastaan virallisesti tunnustettu vasta vuonna 2002, jolloin silmästä löytyi nimenomaan siniselle valolle valoherkkä uusi solu. Tämä solu on tärkeä valon terveysvaikutusten kannalta. Tässä artikkelissa vuodelta 1994 valon terveysvaikutuksia käsiteltiin laajemmin kuin missään muussa suomenkielisessä artikkelissa siihen mennessä.
Vuorokausi- ja vuodenaikarytmi
- Aikaerorasituksesta (jet lag) kerrottiin jo v. 1994 ensimmäisiä kertoja Suomessa.
Kirkasvalohoito
- Nykyään sivuilla 12-14 kuvattuja kirkasvalovalaisimia ei enää valmisteta. Ne ovat korvautuneet tehokkaammilla ja kätevimmillä LED-valaisimilla.
- Tämän jälkeen on sinisen valon aallonpituus tullut entistä tärkeämmäksi, vaikka vihreä on edelleen hyödyllinen. Valo ei saa olla kuitenkaan yksipuolisesti sinistä tai vihreää. Ihminen tarvitsee kaikkia valon aallonpituuksia.
- Tässä mainittiin ensi kertaa Suomessa idea sarastusvalosta. Nykyään varmaan kaikki jo sen tuntevat.
Valon ihovaikutukset
Valo ja värit
- Sinisen värin tärkeyttä korostetaan tässäkin. Jos se puuttuu elinympäristöstämme, seuraa siitä samankaltaisia vaikutuksia kuin hengitysilman puutteella.
Luonnonvalon edut eri ympäristöissä
- Ovatko eläimet tärkeämpiä kuin lapset? Niiden valaistukseen kiinnitetään enemmän huomiota kuin lasten valaistukseen!
- Kodin valaisimet ovat nykyään erilaisia, epäsuora valaistus on yleistynyt. Muuten tässä kerrottu päivänvalon idea kodeissa on edelleenkin ajankohtainen.
- Harvat taiteilijat ja taidegalleristit valaisevat työpaikkansa vieläkin valolla, joka ei näytä värejä aitoina. Onko tämä ammattitaidon puutetta?
- Täysspektrisen päivänvalolampun valo vaikuttaa mielenkiitoisella tavalla eläinten käyttäytymiseen, lisääntymiseen, hampaiden reikiintymiseen ja moneen muuhun. Lue tästä, mitä havaittiin Korkeasaaren apinoilla.
- Näitä on nykyään hyvin paljon, mm. Kodin valaistusoppaassa kaksi sivullista. Suurin osa lausunnoista on jouduttu karsimaan tilan puutteen takia.
Luonnonvalon taloudellisuusnäkökohtia
Yleisiä harhaluuloja täysspektrivalosta
Teknistä tietoa täysspektrilampuista
- Nykyään on paljon suurempi valikoima päivänvalolamppuja. Tällä sivulla mainitut ovat jo lähes kaikki poistuneita tehoja.
Valon muut vaikutukset
- Päivänvalon näöntarkkuutta parantava vaikutus tiedettiin tässä artikkelissa jo v. 1994. Vasta v. 2002 se tunnustettiin virallisesti.
- Tähän asiaan kiinnitettiin huomiota jo vuonna 1994 . Kaikki eivät ole siitä vieläkään kuulleet. Monet sähköasentajat, -urakoijat ja suunnittelijat aliarvioivat vieläkin sen merkitystä.
Valaistuksesta päättävillä ei ole tietoa valon terveysvaikutuksista
- Asia on ajankohtainen edelleenkin.
Mitä pitäisi tehdä?
Valon laadun tärkeyttä ei ole vielä tiedostettu
Lähdeluettelo ja selvennyksiä
Viihtyisä True-Lite (True-Light) -luonnonvalo
- Nykyään täysspektrivaloa on saatavana myös Viva-Lite-merkkisenä
Viimeinen sivu
- Samat päivänvalolampun hyödyt pätevät vielä tänäkin päivänä.
|
