1. Lämmön säästö ja sähkönkulutus
Vuosikeskilämpötilan mukaan laskettu lämmönsäästö:
Keskilämpötila +3, lämmön säästö keskimäärin 210 W, sähkön kulutus 60 W, vuotuinen käyttö 8760 h, sähkön hinta 12 snt/kWh. Vähentämällä talteen saadun lämmön arvosta ilmastointilaitteen kuluttaman sähkön arvo, saadaan nettosäästöksi 157€ vuodessa.
2. VTT:n tutkimusselostus nro LVI 2435/92, 29.6.1992
- Lämpötilahyötysuhde minimisäädöllä 71 %, maksimisäädöllä 60 %
- Jäätymissuojauksen toimivuus
- Äänitekniset suoritusarvot
- Minimisäädöllä 35 dB
- Maksimisäädöllä 50 dB
- Arvio sähköenergian kulutuksesta
Tutkimus alkuperäisenä:
3. Radonmittaukset
- Olohuoneen radonpitoisuus, kun Hengetär oli kiinni: 707 Bq/m3
- Olohuoneen radonpitoisuus, kun Hengetär oli 1:llä: 354 Bq/m3
- Olohuoneen radonpitoisuus, kun Hengetär oli 2:lla: 287Bq/m3
- Makuuhuoneen radonpitoisuus, kun Hengetär oli 1:llä: 442 Bq/m3
- Makuuhuoneen radonpitoisuus, kun Hengetär oli 2:lla: 410 Bq/m3
Työpaikkojen radonpitoisuuden enimmäisarvot:
Vuotuinen työaika enimmäisarvo
Säännöllinen työskentely 400 Bq/m3
Alle 600 tuntia 1000 Bq/m3
Radonmittaukset on suoritettu Lappeenrannan teknillisellä oppilaitoksella 16.11.1994.
4. Yhteenveto radonkorjauksesta omakotitalossa
Kotkassa sijaitsevassa omakotitalossa mitattiin kahdesta asuinhuoneesta radonpitoisuus:
- Keittiössä 320 Bq/m3
- Lastenhuoneessa 1100 Bq/m3
Mitatun säteilytason terveysriskistä johtuen asunnossa suoritettiin seuraavat korjaustoimenpiteet: Asunnon (105 m2) makuuhuoneisiin asennettiin Hengetär-ilmanvaihtolaitteet (3 kpl). Lisäksi lastenhuoneessa pohjalaatan ja seinän välinen liitos tiivistettiin silikonimassalla.
Uusintamittauksessa säteilytasolle saatiin arvot:
- Keittiössä 160 Bq/m3
- Lastenhuoneessa 120 Bq/m3
Mittauksen aikana Hengetär-ilmanvaihtolaitteet oli säädetty minimitehon ja maksimitehon puoliväliin. Mittaus suoritettiin Kotkan ammattikorkeakoululla tammikuussa 1993.
5. Erikoistutkija Tuula Husman Kansanterveyslaitokselta on kertonut 13.4.96 Helsingin Sanomissa mm. seuraavaa:
- Heikossa ilmanvaihdossa sisäilman bakteeripitoisuus ja virusten määrä nousee, samoin kuin hiilidioksidipitoisuus.
- Hiilidioksidipitoisuuden liiallinen nousu aiheuttaa väsymistä, päänsärkyä, keskittymisvaikeuksia, levottomuutta ja oppimisvaikeuksia.
- Lisäksi liian kuiva sisäilma aiheuttaa ihon kutinaa ja kuivumista. Homeongelmat puolestaan aiheuttavat mm. nuhaa, yskää, kurkkukipua ja käheyttä. Vakavampia homeongelmia ovat allergiat ja astma.
|
