Kodin valaistus Valaistusartikkelit Asuntomessuvalaistus Lamput Kodin valaisimet Suurennusvalaisimet Kirkasvalo Sarastusvalo Valaistussuunnittelu Valaistuskirjallisuus Ulkovalaistus Valolinkkejä

Vedenpuhdistus Juomavesi Talousvesi Kaivon ongelmat

Ilmanparannus Ilmanpuhdistus Ilmanjäähdytys

Kotitoimistoon Työtuolit Selkätuet Selailutelineet Arkistointi

Lahjaideat Anatomiset T-paidat Lahjakortit

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Brahenkatu 12 

20100 TURKU 

puh. (02) 517 0300 

faksi (02) 517 0366 

 

Kodin valaistuskustannukset

 

Epäsuora ja suora päivänvalovalaistus on sävyltään hyvin samankaltaista kuin ulkovalo. Ei häikäisyä, sisustuksen värit ovat aitoja. Edullinen tapa valaista.	Häikäisevä ja värit vääristävä halogeenivalaisin. Jos lasten leikeissä vaatekappale tarttuu valaisimeen, on tulipaloriski ilmeinen. Kallis tapa valaista.

Sähköenergian hinta vaihtelee sähköyhtiöstä riippuen. Tämän artikkelin laskelmat perustuvat sähkön hintaan 8,69 c / kWh. Se muodostuu näistä tekijöistä:  Sähkön siirto 2,61 c/kWh Sähköenergia 5,17 c/kWh Sähkövero 0,91 c/kWh

Koti voidaan valaista monella eri tavalla. Jos valitaan hehku- ja halogeenivalaistus, päästään usein edullisimmilla hankintakustannuksilla, ellei sitten valita kristallikruunuja ja kalliita design-valaisimia. Harvoin kuitenkaan otetaan huomioon energiakustannuksia. Nehän maksetaan vasta myöhemmin. Monien halpojen valaisimien sähkönkulutus maksaa vuosien saatossa monin verroin enemmän kuin itse valaisin.

Osaava Kodinrakentaja -lehti kirjoitti numerossa 5/2006 aiheesta "Mihin kuluu kotona sähköä?" 

Tässä esimerkkejä: 

 

AD-Lux valaisi syksyllä 2006 suurehkon, n. 300-neliöisen omakotitalon Salossa. Sinne toimitettiin n. 7000 euron edestä päivänvalovalaisimia ja -lamppuja. Osa oli himmennettävää mallia. Päivänvalovalaistuskokeilun ja -vertailun jälkeen asukas ei halunnut hankkia yhtään halogeenia eikä hehkulamppua. Valaisimet oli varustettu nykyaikaisilla elektronisilla liitäntälaitteilla (30 000 Hz). Nekin kuluttavat n. 25 % vähemmän sähköä kuin perinteisillä kuristimilla ja sytyttimillä varustetut vakioloistevalaisimet. Lisäksi elektroniset liitäntälaitteet pidentävät loistelampun elinikää merkittävästi ja sytytettäessä tapahtuva epämiellyttävä välkkyminen jää pois. 

Monet ovat saaneet huonon kuvan loistelampuista. Nykyajan loistelamput eivät kuitenkaan välky ja niiden valossa nähdään paljon paremmin kuin hehkulampun ja halogeenin valossa.

Lamppujen teho tässä talossa oli yhteensä 3745 wattia. Taloon haluttiin normaalia suurempi valomäärä, jossa nähdään myös vanhoilla silmillä. 

 

Jos olisi haluttu päästä samaan valomäärään perinteisiä hehkulamppuja ja halogeeneja käyttämällä, olisi lamppujen teho viisinkertainen eli peräti 18725 wattia. Kotiin hankitaan kuitenkaan harvoin näin paljon halogeeneja ja hehkulamppuja. Niiden tuottamasta lämmöstäkin saattaa olla jo haittaa. 

Kodit ovat yleensä valaistuja liian vähäisellä valolla. Monet valittavat, että eivät tahdo nähdä kotona ja aikakauslehden sivut kiiltelevät. Vika on liian vähäisessä valon määrässä sekä myös valon laadussa. Kellertävässä keinovalossa kiiltoheijastus häiritsee enemmän kuin päivänvalolampun valossa. 

Jos kotiin hankitaan muutama 1000 - 2000 euron design-valaisin tai kristallikruunu, päästään helposti jopa suurempiin valaistuskustannuksiin kuin yllämainitulla laadukkaalla päivänvalovalaistuksella. Toki koti voidaan valaista halvemmallakin hankkimalla valaisimet marketeista. Näissä valaisimissa on kuitenkin lähes aina hehku- tai halogeenilamput, useimmiten häikäisevää mallia. Jos kyseessä on halpa loistevalaisin, on valon laatu useimmiten hyvin keltaista ja luonnotonta sekä lampun valo välkkyy. Useimmille riittää, että valaisimesta tulee valoa, koska ei tiedetä, että on sekä hyvälaatuista että huonolaatuista valoa.

 

Halogeeni- ja hehkulamppuvalaistuksen tehosta 90% siirtyy lämmöksi. Tämä pudottaa talvella lämmityskustannuksia sähkölämmitystalossa. Näin tapahtuu myös öljylämmitystalossa, mutta se ei ole kustannuksiltaan järkevää. Vastapainoksi tämä lämmön tuotto on taas kesäaikana vain haitaksi ja se rasittaa ilmastointia. Kuitenkaan lamppu ei ole tarkoitettu lämmittämiseen, on olemassa edullisempiakin lämmityskeinoja. 

 

Jos halogeenit upotetaan kattoon, pitäisi myös upotuskustannus kotelointeineen ottaa huomioon valaistuskustannuksissa. Halogeenien upotus ei olekaan halpaa. Harvoin halogeenien asennusta kuitenkaan otetaan mukaan valaistuskustannuksiin. Halogeenilamput joudutaan lisäksi usein uusimaan jo vuoden kuluessa hankkimisesta.  Vaihtoehto halogeenien upotukselle on hylätä kokonaan upotettavat halogeenit. Näin saadaan sisäkatto korkeammalle ja huoneeseen avarampi tunnelma. 

 

Hintavertailu 1  (sama valomäärä loiste- ja halogeeni/hehkulamppuvalolla)

Oletetaan, että lamppuja poltetaan keskimäärin 4 tuntia vuorokaudessa. Vaikka kodissa olisikin runsaasti valaisimia, kaikkia lamppuja ei yleensä polteta samanaikaisesti. Todellinen energiankulutus on tällöin tietysti pienempi. Myös himmennys pienentää sähkölaskua. Loistelamput tässä 300 neliön esimerkkitalossa ovat B, 3745 W:n tehoiset. Jos hehku- ja halogeenilampuilla halutaan päästä samaan valomäärään, tulee wattimäärä kertoa viidellä. Näin halogeeni- ja hehkulampuissa tulisi olla tehoa peräti 18725 W. 

Aika	Loiste-lamppuvalais-tustuksen sähkön hinta	Hehkulamppu- ja halogeenivalais- tuksen sähkön hinta (sama valomäärä kuin loistevaloa)	Loistelamppuvalaistuksen energiansäästö
1 vuosi	475 €	2375 €	1900 €
4 vuotta	1900 €	9500 €	7600 €
10 vuotta	4750 €	23750 €	19000 €
20 vuotta	9500 €	47500 €	38000 €
30 vuotta	14250 €	71250 €	57000 €

 

 

Hintavertailu 2 (energian hinnan vuosittainen hinnankorotus otettu huomioon)

Vertailussa ei ole siis otettu huomioon valaistuksen vaikutusta lämmityskustannuksiin. Voidaan myös olettaa, että energiakustannukset nousevat jatkuvasti. Vuodesta 2000 sähkön hinta on noussut noin 20 % (vuotuinen hinnan muutos on vaihdellut -2%...+7% vuodessa). Todenmukainen arvio voisi olla esim. 4 % vuodessa. Seuraavassa on otettu huomioon 4 %:n vuosittaisen nousun vaikutus:

Aika	Loistelamppu-valais-tustuksen sähkön hinta	Hehkulamppu- ja halogeeni-valaistuksen sähkön hinta  (sama valomäärä kuin loistevaloa)	Loistelamppu-valaistuksen energiansäästö
1 vuosi	475 €	2375 €	1900 €
4 vuotta	2017 €	10085 €	8068 €
10 vuotta	5703 €	28515 €	22812 €
20 vuotta	14145 €	70723 €	56578 €
30 vuotta	26640 €	133202 €	106561 €

Hintavertailu 3 (säästetään 50 % hehkulamppujen ja halogeenien valon määrässä)

Jos kuitenkin hehkulamppu- ja halogeenivalaistuksen määrässä säästetään ja hankitaan 50 % vähemmän valoa ja kärsitään siitä, että kodissa ei nähdä hyvin ainakaan vanhoilla silmillä, on seuraavassa vertailu siitä. 4 %:n vuosittaisen energian hinnannousu on otettu huomioon. Tällöin vastaavan loistevalaistuksen teho kerrotaan 2,5:llä. 

Aika	Loistelamppu-valaistustuksen sähkön hinta	Hehkulamppu- ja halogeeni-valaistuksen sähkön hinta  (sama valomäärä kuin loistevaloa)	Loistelamppu-valaistuksen energiansäästö
1 vuosi	475 €	1188,50 €	713 €
4 vuotta	2017 €	5043 €	3026 €
10 vuotta	5703 €	14257 €	8554 €
20 vuotta	14145 €	35361 €	21217 €
30 vuotta	26640 €	66601 €	39961 €

 

 

Kun otetaan huomioon energian kulutus, tulee laadukkaaseen valaistukseen sijoitettu raha takaisin hyvin nopeasti. Säästösumma 30 vuodessa on parhaimmillaan yli 100 000 €. Kun vertailussa on heikompi valomäärä hehkulamppu/halogeenivaloa (hintavertailu 3), on säästö silläkin lähes 40 000 €.  Säästösummalla saisit hankittua useita autoja tai useita etelän- tai Lapinmatkoja koko perheelle. Vaikka halogeenikodissa ei lamppuja olisikaan edellä oletettua määrää, on hintaero kuitenkin merkittävä loistevalaistuksen eduksi. Ota huomioon, että tässä on kyseessä 300 neliön omakotitalo.

 

LEDit ovat nykyaikaa - vai ovatko kuitenkaan vielä? Paras hyötysuhde LEDeissä on autojen jarruvaloissa - ei vielä kotivalaistuksessa. Valkoiset LEDit ovat vain n. 2 kertaa tehokkaampia kuin halogeenit. Ne eivät vielä ole lähellekään loistelampun tehoa, ehkä vasta muutaman vuoden kuluttua. LEDit ovat pistemäisiä. Niitä ei saisi asentaa siten, että ne häikäisevät. LEDejä voi kodeissa toki käyttää koristelumielessä, mutta ei vielä perustellusti valaistustarkoituksessa - ainakaan joka paikassa. LEDien tuottama valomäärä on kalliimpaa kuin loistelampulla tuotettu vastaava valomäärä.

Valkoista valoa antavien ledin värintoistoindeksi on vain n. 70. Parhaissa loistelampuissa se on yli 95. Tämä on suurimpia syitä, miksi AD-Lux ei suosittele tällä hetkellä LEDejä koteihin. LEDit vääristävät sisustuksen värit halogeenien tapaan. Lämminsävyistä valoa antavien LEDien värintoistoindeksi on 85, mutta koska sävy on kellertävä, vääristyvät värit täysin. Päivänvaloon verrattuna lämminsävyisen LEDin värintoisto on käytännössä erittäin huono, huonompi kuin valkoista valoa antavien LEDien paremmasta värintoistoindeksistä huolimatta. LED-valaisimet eivät tuota yhtä paljon lämpöä kuin halogeenit. Häikäisy on niissäkin suuri ongelma.

 

Laadukkaan ja energiaa säästävän talon valaistuksen hankintakustannukset ovat ehkä vain prosentin luokkaa koko talon kustannuksista. Jos rakennetaan kallis talo, on turha säästää valaistuksen hankintakustannuksissa ostamalla energiaa kuluttavia hehkulamppu- ja halogeenivalaisimia. Se vasta kalliiksi tuleekin. Valaistus kuitenkin vaikuttaa vuosikymmenien aikana viihtymiseen kodissa, hyvä valaistus positiivisesti, huono negatiivisesti.

 

Osa seuraavista (*) vaikuttaa valaistuskustannuksia lisäävästi, mutta kustannuksen määrää on vaikea arvioida.

Päivänvaloloistevalaistus	Hehkulamppu- ja halogeenivalaistus
Palovaarariski minimaalinen.	Palovaarariski merkittävä, varsinkin lapsiperheissä. (*)
Pitkä lamppujen vaihtoväli, polttoajasta riippuen esim. 5  - 15 vuotta.	Lyhyt lamppujen vaihtoväli, usein jopa alle vuosi. (*)
Ei keskittymiskykyä häiritsevää lamppujen välkkymistä, koska sähköjännitteen taajuus on n. 30 000 Hz.	Aivot havaitsevat esim. hehkulampun 100 Hz:n sähköjännitetaajuuden, vaikka silmä ei sitä havaitsekaan. (*)
Ei häikäisyä, ei kiiltoheijastuksia.	Häikäisy ja kiiltoheijastuminen häiritsevät. (*)
Lampuille ei vaadita turvaetäisyyttä, lamppu ei sytytä esim. puuta palamaan.	Huolehdittava turvaetäisyydestä, esim. liian lähellä puuta oleva lamppu tai kaatuva valaisin voi aiheuttaa tulipalon. (*)
Kynttilälamput voi korvata hieman  suurikokoisemmalla, E14-kantaisella päivänvalopienloistelampulla, jos lamppu vain mahtuu valaisimeen.	Kynttilälamppu on kodin lampuista herkin räjähtämään Kuluttajalehden tutkimuksen mukaan. On syytä välttää tällaisia valaisimia. (*)
Kesällä lamppujen lämmöntuotosta ei ole juuri haittaa.	Kesällä lamppujen lämmöntuotto haittaa ja rasittaa ilmastointia. (*)
Ihanteellinen epäsuorana valaistuksena.	Epäsuora valaistustapa ei ole järkevää.
Valon laatu raikas.	Valon laatu "tunkkainen" verrattuna päivänvaloon.
Sisustuksen värit näkyvät aitoina ja kirkkaina.	Sisustuksen värit vääristyvät täysin ja hallitsemattomasti. Esim. sininen muuttuu violetiksi, punainen oranssiksi.
Valo ei heijastu esim. TV:stä, lasipintaisista tauluista eikä peileistä.	Valo heijastuu ja häikäisee usein peileistä ja lasipintaisista tauluista.
Päivänvalo ja väripsykologisesti oikea väriympäristö on erityisen tärkeää lapsille, sillä Suomessa on liian vähän päivänvaloa talvisin.	Näillä lampuilla ei voida saavuttaa lainkaan mahdollisia päivänvalon terveysvaikutuksia. (*)
Kasvit ja kotieläimet viihtyvät hyvin päivänvalossa.	Ei ole parasta valoa kasveille eikä kotieläimille. (*)
Näöntarkkuus ja lukunopeus ovat parhaimmillaan päivänvalon kaltaisessa valaistuksessa.	Mitä enemmän silmät vanhenevat, sitä heikommin nähdään lämminsävyisessä valaistuksessa. Kysy keneltä tahansa vanhukselta. Huonossa valaistuksessa tapaturmariski kasvaa. (*)
Keskipäivän päivänvaloa matkivasta valaistuksesta, jossa nähdään kunnolla, voidaan nauttia päivittäin.	Myös hehkulamppu- ja halogeenivalaistuksesta voidaan nauttia, ainakin siihen saakka, kunnes ollaan ihastuttu päivänvalovalaistukseen.