Energiansäästölamppututkimuksessa pallo hukassa
|
Lampun valossa tulee myös nähdä
Kuluttajaviraston ja lääninhallitusten yhteisestä energiansäästölamppuvertailusta "Energiansäästölamppujen ominaisuuksissa ja hinnoissa huomattavia eroja" oli jäänyt tärkein asia kokonaan vailla huomiota. Lampun valon ensisijainen tarkoitus on se, että valossa myös nähdään lukea, värit nähdään aitoina ja valossa voidaan kulkea kompastumatta joka tilanteessa. Nämä ominaisuudet korostuvat sitä enemmän, mitä vanhemmat silmät ovat.  Tällainen spektri (värijakautuma) on parhaimmissa energiansäästölampuissa. Tällaisessa valossa myös nähdään.
Valon laadun tärkein mittari on valon spektri. Niitä ei näytetty vertailussa, koska harva valmistaja edes kertoo sen. Valossa tulisi olla kaikkia päivänvalon värejä eli aallonpituuksia. Testin lampuissa niitä ei ollut vaan lähes kaikki olivat luonteeltaan näkökyvyn kannalta ns. "häiriövaloa". Lampun värintoistoindeksi olisi tullut ilmoittaa. Testin kaikki lamput olivat huonoja värintoistoltaan. Myös valon värilämpötila tai värisävy olisi ollut tärkeää kertoa testissä.
 Tällainen spektri oli vertailututkimuksen energiansäästölampuissa - valitettavasti.
Kuluttajaviraston ja lääninhallitusten yhteinen testi on verrattavissa musiikkiarvosteluun, jossa arviointivälineenä on käytetty vain desibelimittaria. Musiikissahan on paljon muutakin kuin äänen voimakkuus. Lampputestissä keskityttiin vain siihen ominaisuuteen, että lampusta yleensä näkyy valoa. Tärkein asia, valon laatu, jäi kokonaan vailla huomiota.
 Tällainen spektri on aidossa päivänvalossa keskipäivällä. Se on näkökyvyn kannalta parasta valoa.
Toisaalta on hyvä, että tästä asiasta keskustellaan, sillä energiansäästö on tärkeä asia. Mutta se ei vielä riitä. Pitäisi säästää myös ihmisen silmiä. Kuluttajien on myös hyvä tietää, että erot lamppujen välillä ovat suuret eikä aina kannata ostaa sitä halvinta lamppua. Se tulee ajanmittaan usein kalleimmaksi vaihtoehdoksi.
Kallis lamppu on monta kertaa hintaansa arvokkaampi
AD-Lux myy keskimääräistä kalliimpia Viva-Lite-energiansäästölamppuja. Vaikka testissä oli mukana yli 10 kappaletta Viva-Litea kalliimpaakin lamppua, on 29 - 30 euron hinta monesta kuluttajasta kallis. Jos hyvälaatuisessa valossa kuitenkin nähdään lukea nopeammin ja silmiä väsyttämättä, mikä arvo sille annetaan? Sehän on usein moninkertainen lampun hankintahintaan verrattuna.
2700 - 3000 K:n (lämminsävyinen) energiansäästölamppuja, jollaisia lähes kaikki marketeissa myytävät energiansäästölamput ovat, ei tulisi hankkia lainkaan. AD-Luxin myymälässä on 2700 - 3000 K:n lamppuja, joita joskus annamme ilmaiseksi asiakkaillemme varoittavina esimerkkeinä. Mutta kun kokeillaan täyden spektrin päivänvalolamppua, jäävät lämminsävyiset käyttämättä.
Muita puutteita
Kuluttajaviraston on julkaissut myös artikkelin "Energiansäästölampun valinnassa huomioitavaa". Yksi tärkeä syy, miksi pitäisi vaihtaa energiansäästölamppuihin, oli unohtunut tai sitä ei ollut tiedostettu: hehkulamppujen ja halogeenien haitallinen vaikutus ilmastonmuutokseen. Kun hankitaan hehku- ja halogeenilamppuja, syyllistytään vielä suurempaan ympäristön tuhoamiseen elohopealla kuin ongelmajätteiksi luokiteltuja energiansäästölamppuja käyttämällä. Monet pelkäävät energiansäästölamppuja ja loistelamppuja niiden sisältämän elohopean takia. Mutta se pelko on aiheeton. Ilmastonmuutossyystä myös halogeenit ja hehkulamput tulisi luokitella ongelmajätteeksi, koska niiden aiheuttama ongelmajäte syntyy niiden valmistusprosessissa. Nämä lamput joutuvat talousjätteen mukana ikuisiksi ajoiksi ympäristöön. Kaatopaikalla lamppujen lasi ja metalli ovat murskattuina.
Tästä huolimatta Kuluttajavirasto suosittelee kuitenkin edelleen hehkulamppuja tiloihin, joissa yleensä vain käväistään, esimerkiksi kylpyhuoneeseen, WC:hen, saunaan tai vaatehuoneeseen. Näissä tiloissa energiansäästö- tai loistelamppu on AD-Luxin mukaan suositeltava, ellei sitten käytetä nykyaikaisimpia Citizenin suurteho-LEDejä. Monet haluavat nähdä esim. kylpyhuoneessa kasvojen värit oikeina. Hehkulampun ja tavallisen energiansäästölampun valossa se ei onnistu.
Energiansäästölamppujen suuri ongelma on hidas syttymisnopeus vertailun mukaan. Mitä halvempia lamppuja hankitaan, sitä hitaammin ne syttyvät. Näin voitaisiin yleistää. Monet ovat ihmetelleet sitä, että Viva-Lite-lamppu syttyy nopeasti.
Kuluttajille pitäisi ilmoittaa, kuten AD-Lux tekee, että valmistajan ilmoittama esim. 10 000 tunnin polttoikä ei ole koskaan mikään takuu. Se tarkoittaa kaikilla valmistajilla, että lampun polttoikä on keskimäärin 10 000 tuntia. Tämä taas tarkoittaa, että 10 000 tunnin kohdalla 50 % lampuista on sammuneita, 50 % palaa edelleen. Tähän liittyvä korjaus on kuitenkin tehty Kuluttajaviraston artikkeliin,
joka liittyy lamppujen valintaan.
Artikkelin mukaan "mikäli lampun värintoisto on heikko, tarvitaan lisää valotehoa, jotta yksityiskohdat erottuvat". AD-Lux on eri mieltä: Valon lisääminen usein lisää häikäisyä. Jos värintoisto on heikko, on ko. lamppu hylättävä ja valittava hyvän värintoiston lamppu. Sen avulla pystytään näkemään paremmin samalla valoteholla.
Artikkelin mukaan "värintoistoindeksi (Ra) on hyvä, kun se on vähintään 80 suhteessa vertailuvaloon (maksimi 100). AD-Luxin mielestä väritoisto 80 on huono. Vasta värintoisto, jos se on yli 96, mieluiten 98, on hyvä. Tuo 80 on jäänyt valaistussuosituksiin ajalta, jolloin ei ollut olemassa hyvän värintoiston lamppuja tai ne olivat harvinaisia.
Hyvä havainto
Artikkelin erinomainen havainto on maininta, että erikoistarkoituksiin kuten työtiloissa voidaan tarvita lamppuja, joiden värintoisto- ja –erottelukyky ovat lähellä luonnonvaloa. Pienloistelampuista löytyy myös laajaspektrisiä vaihtoehtoja. AD-Lux suosittelee tällaisia kaikkiin tarkoituksiin. Ihminen on laadukkaan valon arvoinen.
Silmästä löytynyt valoherkkä solu puoltaa päivänvalon kaltaisen valon käyttöä
Vuonna 2002 David Berson Brownin yliopistosta USA:ssa löysi silmän verkkokalvolta uuden, valoherkän reseptorisolun ipRGC:n (intrinsically photosensitive Retinal Ganglion Cell). Tätä ennen valoherkkinä soluina tunnettiin vain sauva- ja tappisolut. Tämä uusi solu ei välitä lainkaan näköhavaintoa. Se välittää ainoastaan niitä valoimpulsseja, jotka ohjaavat valveillaoloa ja hyvinvointia. Prof. George Brainard Philadelphian yliopistosta on havainnut, miten valon spektrin rakenne vaikuttaa kolmanteen reseptoriin ja minkätyyppinen valo vaikuttaa meihin kaikkein tehokkaimmin. Havaittiin, että valo, jonka aallonpituus on 460 - 480 nm (sininen väri), lopettaa nopeammin melatoniinin (unihormoni) erityksen verenkiertoon kuin se kellertävä aallonpituus (555 nm), johon viime vuosikymmenten valaistussuositukset perustuvat.
Sam Berman Kaliforniasta on havainnut, että skotooppisessa (sinivoittoisessa) valossa silmän pupilli on pienempi kuin fotooppisessa (kellertävässä) valossa, jonka luksimäärä on sama. Mitä pienempi on pupilli, sitä tarkemmin näemme.
Steve Fotios Manchesterin yliopistosta on todennut v. 1998, että nykyiset valaistusmittarit aliarvioivat skotooppista valoa peräti 32 %:lla. Luksimittarit eivät mittaakaan silmän kokemaa valomäärä, niin kuin usein luullaan.
Siksi perinteiset, näiden tutkimusten mukaan jopa "virheelliset" valaistussuositukset voitaisiin hyvin hylätä luksimäärineen. Suurin osa valaisin- ja lampputeollisuudesta ei ole kuitenkaan tähän vielä valmis. Onhan se vuosikymmeniä neuvonut, että kodeissa ja työpaikoilla pitää olla lämminsävyinen valaistus.
Jo 150 vuoden ajan on tiedetty (osittain virheellisesti), miten silmän näkösolut, sauva- ja tappisolut, toimivat ja miten ne vaikuttavat päivä- ja yönäkemiseemme. Tämä on ohjannut ympäristömme valaistussuosituksia. Uuden hermoradan ansiosta meidän tuleekin tarkastella myös valon biologisia ja tunteellisia vaikutuksia ihmiseen, sekä vaikutuksia vireystilaan, ei ainoastaan vaikutuksia näkösuoritukseen. Siksi valolähteet ja valaistusmenetelmät tulee arvioida uudelleen.
Valon laatu tärkeää kouluissa ja työpaikoilla
Tukholman yliopiston stressintutkimuslaitoksen tutkimus osoittaa, miten tärkeää on vaihtaa loistevalaisimiin täysspektriset loistelamput. >>> Lue lisää.
Olen jo yli 20 vuoden ajan neuvonut käyttämään päivänvalon kaltaista valoa, jonka spektrissä on riittävästi myös sinistä väriä ja normaalia vähemmän keltaista väriä. Olenko ollut siis aikaani edellä?
Ilkka Pekanheimo
Valaistussuunnittelija, EHL, AD-Lux Oy
| 
