Energiansäästölamppuvertailun virheet
|
Helsingin Sanomien artikkelissa 7.1. ”Lisää valoa” oli muutamia virheitä.
- Tavallinen säästölamppu ei todellakaan valaise yhtä tehokkaasti kuin hehkulamppu, jos verrataan artikkelissa mainittuja energiansäästölamppuja. On kuitenkin olemassa energiansäästölamppuja, jotka valaisevat tehokkaammin.
- Luksimäärää ei saa koskaan ilmoittaa kertomatta mittausetäisyyttä.
- Luksimäärä ei kerro, miten hyvin lampun valossa nähdään. Olisi tullut verrata näöntarkkuutta tai lukunopeutta lamppujen valossa eikä mitata lainkaan luksimääriä.
Lampun valon ensisijainen tarkoitus on se, että valossa myös nähdään lukea, värit nähdään aitoina ja valossa voidaan kulkea kompastumatta joka tilanteessa. Nämä ominaisuudet korostuvat sitä enemmän, mitä vanhemmat silmät ovat. Testin lamput eivät olleet tällaisia.
Lampputesti on verrattavissa musiikkiarvosteluun, jossa arviointivälineenä on käytetty vain desibelimittaria. Musiikissahan on paljon muutakin kuin äänen voimakkuus. Lampputestissä keskityttiin vain siihen ominaisuuteen, että lampusta yleensä näkyy valoa. Tärkein asia, valon laatu, jäi kokonaan vailla huomiota.
Valon laadun tärkein mittari on valon spektri. Spektriä ei näytetty vertailussa, koska harva valmistaja edes kertoo sen. Valossa tulisi olla kaikkia päivänvalon värejä eli aallonpituuksia. Testin lampuissa niitä ei ollut vaan lähes kaikki olivat luonteeltaan näkökyvyn kannalta ns. "häiriövaloa". Lampun värintoistoindeksi olisi tullut ilmoittaa. Testin kaikki lamput olivat huonoja värintoistoltaan.
Toisaalta on hyvä, että tästä asiasta keskustellaan, sillä energiansäästö on tärkeä asia. Mutta se ei vielä riitä. Pitäisi säästää myös ihmisen silmiä. Kuluttajien on myös hyvä tietää, että erot lamppujen välillä ovat suuret eikä aina kannata ostaa sitä halvinta lamppua. Se tulee ajan mittaan usein kalleimmaksi vaihtoehdoksi.
Vuonna 2002 David Berson Brownin yliopistosta USA:ssa löysi silmän verkkokalvolta uuden, valoherkän reseptorisolun. Tätä ennen valoherkkinä soluina tunnettiin vain sauva- ja tappisolut. Tämä tutkimus puoltaa päivänvalolamppujen käyttöä.
Steve Fotios Manchesterin yliopistosta totesi v. 1998, että nykyiset valaistusmittarit aliarvioivat päivänvalotyyppistä valoa peräti 32 %:lla. Luksimittarit eivät mittaakaan silmän kokemaa valomäärä, niin kuin usein luullaan.
Siksi perinteiset, näiden tutkimusten mukaan jopa "virheelliset" valaistussuositukset voitaisiin hyvin hylätä luksimäärineen. Suurin osa valaisin- ja lampputeollisuudesta ei ole kuitenkaan tähän vielä valmis. Onhan se vuosikymmeniä neuvonut, että kodeissa ja työpaikoilla pitää olla lämminsävyinen valaistus.
Jo 150 vuoden ajan on tiedetty (osittain virheellisesti), miten silmän näkösolut, sauva- ja tappisolut, toimivat ja miten ne vaikuttavat päivä- ja yönäkemiseemme. Tämä on ohjannut ympäristömme valaistussuosituksia. Uuden, valoherkän solun ansiosta meidän tuleekin tarkastella myös valon biologisia ja tunteellisia vaikutuksia ihmiseen, sekä vaikutuksia vireystilaan, ei ainoastaan vaikutuksia näkösuoritukseen. Siksi valolähteet ja valaistusmenetelmät tulee arvioida uudelleen.
Ehdotan, että otatte tutkimuksen kohteeksi täyden spektrin päivänvaloenergiansäästölampun. Tulisitte hämmästymään, miten hyvin sen valossa nähdään silmiä väsyttämättä.
Ilkka Pekanheimo
Valaistussuunnittelija, EHL
AD-Lux Oy
Lisätietoja:
Tässä kerrotaan myös aiheeseen liittyvästä seikasta, jonka voitte halutessanne myös julkaista.
Kuluttajaviraston on julkaissut artikkelin "Energiansäästölampun valinnassa huomioitavaa". Yksi tärkeä syy, miksi pitäisi vaihtaa energiansäästölamppuihin, oli unohtunut tai sitä ei ollut tiedostettu: hehkulamppujen ja halogeenien haitallinen vaikutus ilmastonmuutokseen.
Kun hankitaan hehku- ja halogeenilamppuja, syyllistytään vielä suurempaan ympäristön tuhoamiseen elohopealla kuin ongelmajätteiksi luokiteltuja energiansäästölamppuja käyttämällä. Monet pelkäävät energiansäästölamppuja ja loistelamppuja niiden sisältämän elohopean takia. Mutta se pelko on aiheeton. Ilmastonmuutossyystä myös halogeenit ja hehkulamput tulisi luokitella ongelmajätteeksi, koska niiden aiheuttama ongelmajäte syntyy niiden valmistusprosessissa. Nämä lamput joutuvat talousjätteen mukana ikuisiksi ajoiksi ympäristöön. Kaatopaikalla lamppujen lasi ja metalli ovat murskattuina. | 
